Ajan­kohtai­sta

Lääkäripäivillä jaettiin tunnustuspalkintoja

Matti Äyräpään palkinto myönnettiin professori Leif Groopille ja Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto professori Inkeri Elomaalle.

Vuoden 2014 Matti Äyräpään palkinto myönnettiin professori Leif Groopille. Lundin yliopiston professori Groop on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu diabetestutkija, jonka tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä kakkostyypin diabeteksen geneettisestä taustasta ja perusmekanismeista.

Groopin tutkimus keskittyy diabeteksen geneettisen taustan selvittämiseen. Hän on tutkinut paljon myös diabeteksen erilaisia esiintymismuotoja. Groop on ensimmäinen tutkija, joka löysi diabeteksen tyyppien 1 ja 2 välisen hybridimuodon.

Leif Groop uskoo, että diabeteksen tutkimuksessa edistytään 10 vuodessa niin paljon, että potilaan omat kantasolut voivat auttaa tyypin 1 diabeteksen parantamisessa ja tyypin 2 diabeteksen parannuskeinot ovat testattavina.

– Diabetesta sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti. Vaikka diabeteksen 2 tyypin hoidossa on edistytty paljon, on se edelleen vakava sairaus.

Monille sairastuneille voi kehittyä vaikeita näkövammoja ja munuaisongelmia, Groop muistuttaa.

– Sairauteen liittyy myös kohonnut sydäninfarktin riski. Lisäksi useilla kehittyvissä maissa tautia sairastavilla ei ole varaa elinikäiseen lääkitykseen, joten sairaudelle on löydettävä parannuskeino.

Inkeri Elomaalle elämäntyöpalkinto

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto luovutettiin professori Inkeri Elomaalle pitkäjänteisestä ja ansiokkaaasta elämäntyöstä syöpäpotilaiden hyväksi. Elomaan omimmat alueet tutkimuksessa ovat luuston syöpä, sarkoomat, nuorten aikuisten syöpä ja heidän selviytymisensä.

– On tärkeä muistaa, että hoidon keskipisteessä on potilas, johon lääkärin on tutustuttava. Syöpälääkäri voi elää potilaan rinnalla useita vuosia, Elomaa sanoo.

Syöpään sairastuneiden määrä on 1950-luvusta kolminkertaistunut. Samassa ajassa syöpäkuolleisuus on vähentynyt ja hoitotulokset parantuneet 20 prosentista 70 prosenttiin.

Elomaaan mukaan edistys on seurausta kuvantamisen ja diagnostiikan kehityksestä. Kehitys on vaikuttanut myös leikkauksiin, joita yhä enemmän tehdään tähystyksen avulla.

– Kudosnäyte on syöpädiagnostiikan perusta. Uudet immunohistokemian ja molekyyligenetiikan metodit ovat valottaneet käsitystä syövän luonteesta ja ohjanneet täsmälääkehoitoihin ja yksilölliseen syövänhoitoon.

Kehitys on johtanut siihen, että syöpää hoitaa nyt moniammatillinen ryhmä, Elomaa muistuttaa.

– Kirurgi, radiologi, patologi, molekyyligeneetikko, fyysikko ja onkologi päättävät hoitolinjat yhdessä.

Arvoltaan 20 000 euron palkinnot jaettiin parhaillaan käynnissä olevilla Lääkäripäivillä Helsingissä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030