ASA ei ole eteisvärinäpotilaan käypää hoitoa
Eurooppalaistutkimus havaitsi, että ASA-lääkitys on yhä yleinen eteisvärinän hoidossa, vaikka sen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt.
http://www.laakarilehti.fi/pics/sairaala_kuvitus-8615.jpg
Joka kuudes aivoinfarkti johtuu eteisvärinästä, joten veren hyytymistä estävä asetyylisalisyylihappo (ASA) on yhä monen suomalaisenkin eteisvärinäpotilaan lääkekaapissa.
American Journal of Medicine -lehdessä julkaistu artikkeli kokosi tietoja eurooppalaisten kardiologien hoitokäytännöistä. Yhdeksän maan ja 3 100 potilaan tiedot osoittivat, että yleisimmät lääkkeet eteisvärinäpotilailla olivat varfariini tai uudempi antikoagulantti sekä verihyytymien estolääkitys, joka oli yleensä aspiriini.
“ASA on aivan liian yleisesti määrätty lääke. Sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt”, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja professori Gregory Y.H. Lip Euroopan kardiologisen seuran (ESC) tiedotteessa.
ASA myös suomalaispotilailla yhä käytössä
Aspiriinia käytetään myös Suomessa sekä lääkärin reseptillä että omahoitona. Eteisvärinäpotilaiden on aiemmin katsottu hyötyneen ASA:sta.
– Tarkkoja lukuja en pysyty antamaan, mutta meilläkin ASA on eteisvärinäpotilailla yhä käytössä, vaikka nykykäsityksen mukaan sitä ei pitäisi määrätä tällä indikaatiolla lainkaan, toteaa professori Pekka Raatikainen Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksesta.
– Pienen riskin potilailla (CHA2DS2VASc=0) sen nettovaikutus on olematon. Tukosvaaran väheneminen on pienempi etu kuin vuotovaaran lisääntymisen riski. Suuren riskin potilailla ASA:n teho tukosten estossa ei ole riittävä, joten heillä pitäisi käyttää antikoagulaatiohoitoa.
– Eli aspiriinia ei pitäisi määrätä eteisvärinäpotilaan tukosten estoon. Näitä seikkoja on korostettu painossa olevassa eteisvärinän Käypä hoito suosituksessa vielä aiempaakin voimakkaammin, toteaa Pekka Raatikainen.
Raatikaisen mukaan sepelvaltimotaudissa tavanomainen annos on 100-250 mg ja yleensä 100 mg:n päiväannosta pidetään riittävänä. Mutta koska pienikin annos lisää vuotovaaraa, ei turvallista annosrajaa voi antaa.
Ulla Järvi
Kuva: Vesa-Matti Väärä
