Lääkäripulaan helpotusta lisäämällä tukea
Lääkärien halu vaihtaa pois terveyskeskustyöstä liittyy työoloihin, totesi Hannamaria Kuusio väitöstutkimuksessaan.
http://www.laakarilehti.fi/pics/hannamaria_kuusio3.jpg
Terveyskeskuslääkäreistä varsin moni miettii työpaikan vaihtamista. Perusterveydenhuollon lääkäripula ei siis ratkea itsekseen, vaan työoloja ja -tyytyväisyyttä terveyskeskuksissa on pystyttävä parantamaan.
Tällaisiin tuloksiin tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Hannamaria Kuusio juuri julkaistussa väitöstutkimuksessaan.
Kuusion aineistona olivat suomalaisille lääkäreille vuosina 2006 ja 2010 tehdyt laajat kyselyt.
– Tartuin aiheeseen, koska terveyskeskusten lääkäripula on tärkeä, yhteiskuntaa pitkään puhuttanut kysymys. Tosin vuosituhannen alun jälkeen tilanne on kohentunut: pahimmillaan paikoista oli täyttämättä lähes kolmannes, ja nyt vajausta on kuutisen prosenttia, Hannamaria Kuusio sanoo.
Tutkimuksen perusteella terveyskeskuksissa työskentelevät lääkärit harkitsevat työpaikan vaihtamista huomattavasti useammin kuin esimerkiksi yksityissektorilla työskentelevät kollegansa.
– Vaihtohalua selittävät useat tekijät: kiire, ammatillisen tuen puute, työn psyykkinen kuormittavuus ja heikoiksi koetut mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, Kuusio luettelee.
Hänen mukaansa ratkaisuja lääkäripulaan voitaisiin siis hakea esimerkiksi työpaikkakoulutuksista ja työnohjauksesta.
– Riittävään tukeen kannattaisi satsata erityisesti lääkärien uran alkuvaiheessa, sillä silloin tarve on suurin, Kuusio toteaa.
Laillistamisprosessi nopeammaksi
Väitöstutkimuksen toinen osio tarkasteli ulkomaalaistaustaisten lääkärien näkemyksiä työstään. Heidänkin halukkuutensa vaihtaa työpaikkaa oli jonkin verran suurempaa terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa tai yksityissektorilla.
– Lisäksi erityisesti EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat lääkärit kertoivat kokeneensa laillistamisprosessin pitkäksi ja vaikeaksi. Myös tiedon saaminen suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä oli tuntunut hankalalta, Hannamaria Kuusio kertoo.
Hän huomauttaa, että kyselyjen keräämisajankohdan jälkeen Valvira on kehittänyt esimerkiksi ulkomaalaistaustaisille lääkäreille suunnattuja verkkopalvelujaan.
– Monen mielestä oli vaikea löytää koulutuksia, joissa opetetaan nimenomaan suomalaista lääketieteen ammattisanastoa. Kuitenkin lääkärit arvioivat suomen kielen taitonsa hyväksi.
Kuusion mukaan ulkomaalaistaustaisten lääkärien panosta voitaisiinkin hyödyntää entistä paremmin lisäämällä kielikoulutusta ja tehostamalla laillistamisprosessia – osaamisvaatimuksista tinkimättä.
– THL:n tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä työttömiä on noin kahdeksan prosenttia, eli työvoimaa olisi siellä saatavilla.
Mari Vehmanen
