Ajan­kohtai­sta

Alkuraskauden infektioseulonnan jatkotoimet eivät aina toteudu

THL:n raportin mukaan erityisesti vastasyntyneiden B-hepatiittirokotukset ja rokotevasteen seuranta jäävät joskus puutteellisiksi. Usein ongelma on tiedonkulussa äitiysneuvolan, synnytyssairaalan ja lastenneuvolan kesken.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/verinayte_Pixmac000036830833_2.jpg

Alkuraskauden infektioseulonnat jatkotoimineen eivät ole Suomessa toteutuneet yhtenäisesti. Erityisesti hepatiitti B -positiivisena syntyvien lasten infektion hoidossa ja seurannassa on ilmennyt puutteita.

Raskauden alkuvaiheessa äitiysneuvolassa seulotaan rutiininomaisesti kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -tartunnat. Nämä infektiot siirtyvät helposti sikiöön, ja äidin varhaisella hoidolla tartunta voidaan estää.

Tiedonkulku äitiysneuvolan, synnytyssairaalan ja lastenneuvolan kesken on välttämätön edellytys seurannan toteutumiselle. Neuvolaterveydenhoitajille suunnatun kyselyn mukaan raskaana olevan naisen positiivinen infektiolöydös jäi usein merkitsemättä esitietolomakkeeseen, jolla synnytyssairaala saa synnyttämään tulevan äidin tiedot. Toisaalta vastasyntyneen hepatiittirokotussarja, joka jatkuu neljän vuoden ikään saakka, jää joskus toteutumatta, koska tieto rokotusten tarpeesta ei siirry synnytyssairaalasta neuvolaan.

Lääkärilehdessä 25.4. julkaistavan katsauksen kirjoittajat toteavat, että näiden suhteellisen harvinaisten tautien seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus olisi syytä toteuttaa kansallisesti. Mm. laboratoriotoimintojen hajauttaminen saattaa vaarantaa seulontaprosessin.

Seulontaohjelman ansiosta Suomessa vältetään vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen vakavaa, jopa elämänikäistä infektiota. THL:n tuoreen raportin mukaan seulonnan kustannukset suhteessa sen tuottamaan terveyshyötyyn ovat samaa tasoa kuin monien muiden vakiintuneiden kansanterveystoimien.

Marianne Jansson
Kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030