Risikko siirtäisi reseptilääkkeitä itsehoitolääkkeiksi
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mielestä osa reseptilääkkeistä voidaan siirtää itsehoitolääkkeiksi. Lääkäriliitto suhtautuu ajatukseen hyvin varauksellisesti.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A5397375_tabletit.jpg
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan itsehoitolääkkeiden valikoimaa voi laajentaa. Jotkin nykyiset reseptivalmisteet sopivat suoraan siirrettäväksi itsehoitolääkkeiksi, joitakin voidaan siirtää itsehoitovalikoimaan erityisin apteekille määrättävin velvoittein, hän katsoo.
Lääkelistoja turha odottaa
Fimea valmistelee parhaillaan itsehoitolääkeohjelmaa, joka määrittelisi periaatteet, joiden mukaan päätöksiä itsehoitolääkkeistä vastedes tehdään.
– Ohjelma ei tule ottamaan kantaa siihen, voivatko jotkin lääkkeet tai lääkeryhmät olla itsehoitolääkkeitä. Lääkelistoja ei kannata odottaa, sanoo johtaja Erkki Palva Fimeasta.
Apteekeissa myydään jo nyt jälkiehkäisyvalmisteita ilman reseptiä, mutta myyntiin liittyy erityisiä velvoitteita apteekeille. Palvan mukaan itsehoitolääkeohjelmassa pohditaan esimerkiksi sitä, olisiko syytä luoda uusi lääkekategoria, jonne vapautettaisiin reseptilääkkeitä "ohjattuun itsehoitoon".
Risikon mielestä itsehoitoa voitaisiin laajentaa alueille, joissa säännöllinen kontakti terveydenhuoltoon ei ole välttämätön. Hoidon aloittaisi lääkäri, ja apteekki voisi uudistaa hoidon tietyin edellytyksin.
Itsehoitolääkkeistä käydyssä keskustelussa tällaisina ovat olleet esillä esimerkiksi migreeni- ja allergialääkkeet.
Entistä useampien reseptilääkkeiden siirtäminen itsehoitolääkkeiksi aiheuttaisi Palvan mukaan monia muutoksia. Diagnoosin ja siihen liittyvän hoitoratkaisun tekisi silloin lääkkeen käyttäjä.
– Vastuu siirtyisi aika totaalisesti lääkkeen käyttäjälle itselleen.
Myös lääkehoidon dokumentointi vähenisi.
Palvan mukaan itsehoitolääkkeiden valikoima on Suomessa jo nyt kohtalaisen laaja.
Britanniassa reseptilääkkeiden vapauttamisessa itsehoitoon on tehty poikkeava ratkaisu siirtämällä itsehoitolääkkeeksi pieniannoksinen statiini.
– Kokemukset eivät ole olleet erityisen hyviä. Ratkaisu ei ollut kaupallisesti menestyksekäs eikä siitä ole ollut osoitettavissa mitään terveyshyötyä, Palva sanoo.
Lääkäriliitto suhtautuu varauksella
– Lääkäriliitto suhtautuu ajatukseen itsehoitolääkevalikoiman laajentamisesta hyvin varauksellisesti, sanoo johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei tiedossa ole, mistä asiassa on konkreettisesti kyse.
Pärnäsen mukaan ongelmana käytännön työssä on, ettei lääkäri välttämättä aina tiedä luotettavasti edes sitä, mitä reseptilääkkeitä potilaat käyttävät, itsehoitolääkkeistä puhumattakaan. Varsinkin vanhemmat potilaat käyttävät paljon tulehdussärkylääkkeitä, joilla on monenlaisia haitta- ja yhteisvaikutuksia heidän säännöllisesti käyttämiensä reseptilääkkeiden kanssa.
– Nämä ongelmat eivät ainakaan vähene siirtämällä lisää lääkkeitä itsehoitolääkkeiksi, hän toteaa.
Pärnänen arvelee, että yksi motiivi lääkkeiden siirtämisessä itsehoitolääkkeiksi on pyrkimys säästää yhteiskunnan lääkekustannuksissa.
– Sairausvakuutuskorvaushan tulee vain reseptillä määrätyistä lääkkeistä. Korvauskuluissa säästetään, jos potilas ostaa lääkkeet reseptittä. Toisaalta tässä on suuri mahdollisuus kokonaiskustannusten kasvuun, jos yhteisvaikutusten riskit realisoituvat.
Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia
