Puolessa ylävatsavaivoista elimellinen syy
Vatsavaivojen tutkiminen lievittää niiden aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Erityinen yhteys vatsavaivojen ja keskushermoston välillä ei saa tuoreesta tutkimuksesta tukea.
http://www.laakarilehti.fi/pics/dyspeps.jpg
Ylävatsavaivojen takia terveyskeskuslääkärin vastaanotolle hakeutuneista puolelta löytyy vaivoille elimellinen syy, tavallisimmin refluksitauti tai vatsahaava. Puolella potilaista vaivojen syy on toiminnallinen, väitöstutkimuksesta selviää.
Terveyskeskuslääkärit tarjosivat 411 peräkkäiselle ylävatsavaivoihin hoitoa hakeneelle potilaalleen mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja pääsyä viikon kuluessa vatsalaukun tähystykseen.
Ylävatsavaivoista kärsivillä psyykkisen kuormittuneisuuden vaara oli lähes nelinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Psyykkistä kuormittumista todettiin noin 40 prosentilla riippumatta siitä, oliko vaivojen syy elimellinen vai toiminnallinen. Joka viides tutkittava epäili itsellään vakavaa sairautta.
Oireet kuormittavat psyykeä
Vuoden seurannassa ylävatsavaivat vähenivät molemmissa ryhmissä. Toiminnallisten vaivojen ryhmässä oireita oli jäljellä enemmän kuin niillä, joiden vaivoille oli löytynyt elimellinen syy.
Psyykkinen kuormittuneisuus lievittyi seuranta-aikana yhtä paljon molemmissa ryhmissä, mutta ei ollut yhteydessä toiminnallisten ylävatsavaivojen lievittymiseen.
– Tämä kyseenalaistaa erityisen yhteyden vatsavaivojen ja keskushermoston välillä. Vaikuttaakin siltä, että henkinen kuormittuneisuus ja vakavan sairauden pelko ovat seuraus ylävatsaoireista, väitöstutkija, LL Markku Pajala toteaa.
Suurin osa toiminnallisista ylävatsavaivoista kärsineistä kävi lääkärillään uudelleen seuranta-aikana. Tavallisimmin määrättiin haponeritystä vähentävää lääkitystä. Tähystyksiä ja radiologisia jatkotutkimuksia tehtiin neljäsosalle potilaista.
Pajalan mukaan potilaat pelkäävät luulosairaaksi leimaamista, jos vaivoille ei löydy selvää elimellistä syytä.
– Tutkimuksen johtopäätös on, että pelko ja leimaaminen on aiheetonta. Ylävatsavaivat aiheuttavat psyykkistä kuormittumista ja huolestuneisuutta. Usein potilasta helpottaa, jos vaivat tutkitaan asianmukaisesti, vaikka syy ei selviäisikään ja oireet jatkuisivat.
LL Markku Pajalan väitöskirja Psychological distress in dyspepsia tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 28.5.2014.
Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia
