Ajan­kohtai­sta

Kuntien valta sote-uudistuksessa yhä epävarma

Sote-lakiehdotus lähti lausuntokierrokselle. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen varoitti piirtämästä vielä yhtään karttaa. Sote-alueiden ja kuntien suhde on yhä tulkinnanvarainen.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Kokoustila-1.jpg

Ehdotus uudesta sote-laista on ampaissut lausuntokierrokselle. Avoimia kohtia, tulkinnanvaraa ja poikkeusmenettelyitä on huomattavan paljon. Kukaan ei esimerkiksi vielä tiedä, onko kunnilla todellinen vapaus valita sote-alueensa.

Sote-alue on kuntayhtymä, ja jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin viidestä sote-alueesta.

– Tiedämme, että eri puolilla Suomea on jo liikehdintää, vastasi peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) tiistain tiedotustilaisuudessa Säätytalolla.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on ilmaistu halu liittyä mieluummin Helsingin suuntaan kuin Pirkanmaan sote-alueeseen.

Huovisen mukaan kunnilla on lausuntokierroksella mahdollisuus ottaa kantaa myös omaan sijoitukseensa sote-kartalla.

Tosin mitään karttoja ei ole piirretty.

– Kartoilla on paha taipumus ryhtyä ohjaamaan valmistelua ja keskustelua, totesi ministeri Huovinen ja varoitti toimittajiakin siihen ryhtymästä. Näin ollen hän suostunut myöskään arvioimaan, minkä verran maahan tulee muodostumaan sote-alueiden alaisia palveluntuottajia eli kuntia ja kuntayhtymiä.

Avoimeksi jäi tiistaina myös tuottamisvastuun laajuus. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuuseen on kuuluttava koko sote-palvelujen kirjo: ehkäisevät, korjaavat, hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.

Tosin lakiehdotuksen seuraavassa lauseessa todetaan, että sote-alue voi päättää, että tätä ”palvelukokonaisuutta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteutumisesta johtuva erityinen syy”.

Vastaavankaltaisia poikkeuksia on lakiehdotuksessa runsaasti.

”Neuvotteluhybridit” tulevat nykyisistä organisaatioista

Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Siinä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävä, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille. Lisäksi määritellään palvelujen laatutaso, yhtenäiset käytännöt ja esimerkiksi kielelliset oikeudet.

Sote-alueen virkamiehistö käy jatkuvaa neuvottelua niin ministeriöön perustettavan sote-neuvottelukunnan ja ohjausyksikön kanssa kuin tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien suuntaan. Vuosittain käydään lisäksi tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisten välillä.

Voisi siis sanoa, että sote-alueen viranhaltijakoneisto on melkoinen ”neuvotteluhybridi”. Valtaa heille ainakin tulee todella paljon. Mistä nämä viranhaltijat tulevat?

– He tulevat varmastikin nykyisistä kunnista ja kuntayhtymistä, kuten sairaanhoitopiireistä, Kirsi Varhila totesi tiistaina.

Uudessa laissa määritellään myös asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Mahdollisuudet kuulemiseen voivat toteutua esimerkiksi asiakaskyselyiden tai asiakastilaisuuksien keinoin.

– Velvoite kansalaisten kuulemiseen kirjoitetaan nyt ensi kertaa lakiin, painottaa lakia kirjoittava hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Henkilöstölle ei tule viiden vuoden irtisanomissuojaa

Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä niin sanotulla voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen.

– Kuntaliitoksissa käytetty viiden vuoden irtisanomissuojaa ei tule sote-lakiin, vaan kysymykseen tulevat enemmän liikkeenluovutusta koskevat määräykset. Sitä paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa irtisanomisia tuskin tarvitsee pelätä, pikemminkin päinvastoin, painottivat ministeri Susanna Huovinen ja ylijohtaja Kirsi Varhila.

Ministeriö lähtee maakuntakierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää lausuntopyyntöön liittyvän sähköisen kyselylinkin kunnille ja muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Lisäksi linkki löytyy lausuntopyyntölomakkeesta ja ministeriön internetsivulta www.stm.fi/sote-uudistus. Samaisesta osoitteesta löytyy myös lisätietoa ja tukimateriaalia lausuntojen tekemisen tueksi. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Lausunnot tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeessa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa vapaamuotoiselle kommentoinnille. Annetut vastaukset ovat julkisia. Ministeriö julkaisee ensimmäisen lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista mahdollisimman pian lausuntopyyntöajan päätyttyä.

Ministeriö järjestää peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla syys-lokakuun aikana kunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edustajille keskustelutilaisuuksia seuraavissa kaupungeissa: Helsinki 2.9., Uusimaa (paikkakunta vahvistetaan myöhemmin) 18.9., Oulu 23.9., Hämeenlinna 1.10., Kokkola 3.10., Jyväskylä 6.10. ja Kouvola 7.10.

Aikataulu on erittäin tiukka

▪Lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle 18. elokuuta.

▪Lausuntoaika päättyy 14.10.2014.

▪Eduskuntakäsittelyyn lakiesitys tulee marraskuussa. 

▪Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015.

▪Sote-alueet aloittavat toimintansa alkuvuodesta 2016 ja palveluntuottajat 1.1.2017.

Ulla Järvi

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030