Terveyskeskus voi toimia potilaan ehdoilla
Potilaskeskeinen hoito ei ole itsestäänselvyys. Alavuden terveyskeskuksessa sitä on harjoitettu jo nelisen vuotta. Kaikkien on pitänyt oppia ajattelemaan uudella tavalla, myös potilaiden.
http://www.laakarilehti.fi/pics/alavus2.jpg
Potilaskeskeinen hoito ei ole itsestäänselvyys. Alavuden terveyskeskuksessa sitä on harjoitettu jo nelisen vuotta. Kaikkien on pitänyt oppia ajattelemaan uudella tavalla, myös potilaiden.
Alavutelainen Leena Kalmari kertoo eräästä kohtaamisestaan lääkäri Jüri Saarin vastaanotolla.
– Olin puolisoni kanssa Jürin vastaanotolla. Hän hoiti ensin mieheni asian, mutta vielä ennen lähtöämme hän kääntyi minun puoleeni ja kysyi: “Leena, kuinka sinä voit?” Sain puhuttua mieltäni painaneen asian. Tuli hirveän hyvä mieli.
Alavuden terveyskeskuksessa kyse ei ole vain hyvän mielen tuottamisesta, vaan paremmasta hoidosta. Hoitomalli tuottaa terveyshyötyä sekä säästää rahaa.
Potilas kuljettajan paikalle
Kuusiokuntien terveyskeskus Alavudella on kulkenut jo pitkän tien kohti potilaskeskeisyyttä ja sen perustana olevaa terveyshyötymallia. Potilas siirtyi vuonna 2010 kuljettajan paikalle Potku-hankkeessa, joka on osa isompaa Väli-Suomen Kaste-hanketta. Sen jälkeen uudet hankkeet ovat syventäneet osaamista.
– Tämä on vaatinut isoa ajattelun ja asenteiden muutosta meiltä kaikilta, toteavat lääkäri Jüri Saar ja hänen työparinsa, terveydenhoitaja Hanna Katajamäki.
Jüri Saar huomauttaa, ettei lääkäri saa ryhtyä ajattelemaan potilaansa puolesta, vaan hänen on kysyttävä, mitä potilas itse tahtoo.
– Lääkärin on hyväksyttävä potilaan oma näkemys hoidon tavoitteista. Jos taistelen potilaan tahtoa vastaan, en pysty hoitamaan häntä, Saar sanoo.
Leena Kalmari muistuttaa, että myös potilaan on muutettava perinteistä ajatteluaan lääkärin ja potilaan suhteesta.
– Olisi varmasti helpompaa antaa lääkärien ja hoitajien ottaa päävastuu terveydentilani seurannasta. Sairauteni ovat kuitenkin sellaisia, että minun on itse ajateltava niitä joka päivä, kertoo Kalmari, joka potee muun muassa tyypin 2 diabetesta ja astmaa.
Kaiken takana on hoitosuunnitelma
Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä on tehty lähes neljä vuotta terveys- ja hoitosuunnitelmia kroonisesti sairaille potilaille. Suunnitelma perustuu ensimmäisellä käynnillä luovutettavaan omahoitolomakkeeseen, jonka potilas on jo täyttänyt etukäteen.
– Hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan tarpeet, hoidon tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja aikataulu esimerkiksi hoidon uudelleen arvioinnille. Potilas tietää, milloin terveydentilaa arvioidaan uudelleen. Lisäksi hän voi aina tarvittaessa olla yhteydessä omaan hoitajaansa, kertoo johtava ylilääkäri Pauliina Kailajärvi.
Alavuden terveyskeskuksessa työskentelee neljä hoitaja-lääkärityöparia. Vaihtuvuutta on ollut jonkin verran, sillä Kuusiokunnatkin kärsii lääkäripulasta. Hanna Katajamäki ja Jüri Saar ovat työskennelleet yhdessä pari vuotta, ja luottamus on jo rakentunut ja toisen toimintatavat tulleet tutuiksi.
Potilaan polku etenee siten, että hän käy hoitosuunnitelmansa mukaisesti tietyin väliajoin terveydenhoitajan vastaanotolla. Mahdolliset laboratoriotulokset ovat valmiina, ja vastaanotolla selvitetään, miten hoitosuunnitelmassa on pysytty. Jos on tarvetta lääkärin vastaanotolle, sovitaan samalla siitäkin. Terveydenhoitaja kirjaa lääkärille valmiiksi potilaan nykyisen terveydentilan ja ne syyt, miksi lääkäriä tarvitaan.
– Eihän mikään estä potilasta ottamasta puheeksi asioita vain lääkärin kanssa kahden kesken, mutta näin molemmat ehtivät valmistautua vastaanottoon paremmin, Jüri Saar painottaa.
Uutta ideologiaa ei kammeta väkisin
Avoimuus ja kommunikaatio. Siinä avaimet hankkeiden viemiseksi käytäntöön. Näin toteavat vastaava terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja entinen johtava lääkäri Erkki Kesti, jotka ovat Alavudella kantaneet päävastuun muun muassa Potku-hankkeesta.
Molemmat korostavat, että uudenlaista hoitoideologiaa ei voi kammeta väkisin kenenkään työhuoneeseen. Muutos vaatii aikaa ja koulutusta.
– Monenlaisesta koulutuksesta voi olla uuden omaksumisessa hyötyä. Esimerkiksi taannoinen tupakasta vieroituksen ohjauskoulutus antoi – ehkä yllättäen – monille valmiuksia motivoivaan keskusteluun ja valmennukseen. Sehän on myös potilaskeskeisen hoidon peruselementtejä, Mäkelä kertoo.
Erkki Kestin mukaan potilaskeskeisyys on oikeastaan paranneltu painos 90-luvun väestövastuumallista. Se kaatui Alavuden seudulla lääkäripulaan, jota taas nykyinen työparimalli korjailee. Lääkärin työaika pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan juuri lääkärin ammattitaitoa vaativaan hoitoon.
Alavudella on jo huomattu – kuten muissakin potilaskeskeistä hoitoa tekevissä terveyskeskuksissa – että monisairaiden päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Päivystys vetää paremmin, ja päivystyspotilaat voivat odottaa kotona omaa vuoroaan.
Ulla Järvi
Kuva: Juha Harju
Lue koko juttu perjantaina 22.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 34/2014.
