Ajan­kohtai­sta

Kotikäynti vaatii tahdikkuutta

Yksityinen kotisairaala on harvinaisuus Suomessa. Yksi yrittäjistä on Johanna Hilli. Hänelle kotikäynnit ovat mielekäs tapa työskennellä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/johannahilli2.jpg

Turkulaisen LT Johanna Hillin työpäivän antoisin osa alkaa, kun hän pakkaa lääkärinlaukkunsa ja suuntaa kotikäynneille. Kotisairaala Luotsin toimitusjohtajan ja vastuulääkärin kalenterista valtaosan täyttävät kuitenkin tällä hetkellä hallinto- ja toimistotyöt.

– Ehkä suurin yllätys yrittäjyydessä on ollut, miten paljon paperihommia firman pyörittämiseen kuuluu. Nyt tarkoituksena onkin muuttaa toimintaa niin, että saisin keskittyä enemmän kliiniseen puoleen.

Viitisen vuotta toiminut Luotsi on Hillin ja hänen sairaanhoitajana työskentelevän puolisonsa perheyritys. Ennen sen perustamista Hilli ehti työskennellä terveyskeskuslääkärinä, sairaalassa, tutkijana ja opettajana.

– Mieheni teki jo aiemmin toiminimellä kotisairaanhoitoa. Hän alkoi ehdotella yhteistä yritystä, eikä minua tarvinnut kauaa puhua ympäri.

Kotikäynnit Hilli kertoo aloittaneensa ilman suuria ennakkokäsityksiä. Pian työtapa osoittautui erittäin palkitsevaksi.

– Lähes jokainenhan on mieluummin kotona kuin sairaalassa. Kohtaamisten henki onkin hyvin toisenlainen kuin vastaanotolla tai osastolla. Pääsen heti sisään potilaan arkeen. Näen hänen elämästään paljon muutakin kuin sairauden: ilonaiheet, läheiset ja vaikka tärkeät lemmikkieläimet. Kaikkea ei tarvitse kysyä.

Asiakkaiden luokse meneminen edellyttää Johanna Hillin mukaan hienotunteisuutta ja pelisilmää. Potilaan reviirillä on toimittava hänen ehdoillaan ja tahdissaan.

– Täytyy odottaa oven avaamista, riisua kengät ja tervehtiä. Kaikki nämä kuuluvat normaaliin kohteliaaseen käytökseen, mutta eivät ihme kyllä ole itsestäänselviä asioita kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, hän sanoo.

Harvinainen yritys

Luotsi kuuluu harvalukuiseen joukkoon: Suomeen on perustettu toistaiseksi vain kolme yksityistä kotisairaalaa. Hillin mielestä toimijoille olisi tilaa.

– Potilaathan toivovat saavansa hoitoa omaan kotiin. Myös yhteiskunnan kannalta se olisi monessa tapauksessa kokonaistaloudellisin ratkaisu.

Hillin mukaan kotisairaaloiden yleistymistä jarruttavat ennen kaikkea asenteet. Asioita tehdään niin kuin on totuttu tekemään, eikä osastojaksolle välttämättä edes mietitä vaihtoehtoja.

– Vaikka näinhän meidän ammattikuntamme on aikoinaan Suomessakin työskennellyt: kiertänyt taloissa ihmisten luona, hän huomauttaa.

Päivystys kuuluu saattohoitoon

Kotisairaalan asiakkaina on muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa saavia potilaita, joiden vointi ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa tarkkailua. Valtaosa potilaista on ikääntyneitä, mutta joukossa on myös esimerkiksi nuorempia päihdekuntoutujia.

Osa maksaa hoitonsa itse, ja osasta kunta on tehnyt maksusitoumuksen. Luotsin palveluihin kuuluu lisäksi saattohoito, jonka järjestämisestä yritys on voittanut Turun kaupungin kilpailutuksen.

– Alun perin muutama asiakas kysyi meiltä oma-aloitteisesti hoitoa, jonka avulla he voisivat olla elämänsä lopun kotona. Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että olemme lisänneet saattohoidon osuutta toiminnasta, Johanna Hilli kertoo.

Saattohoito on puolisoiden yhteinen ammatillinen kiinnostuksen kohde. Hilli on väitellyt syöpätaudeilta ja suorittaa parhaillaan pohjoismaista palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskurssia. Myös puoliso on tehnyt pitkään saattohoitoa.

– Paljon kehitettäväähän meillä Suomessa on. Kattava järjestelmä puuttuu, vaikka yksittäisiä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta onkin.

Hillin mielestä ratkaisevaa ei ole, onko saattohoito järjestetty kunnallisesti vai hankittu yksityiseltä sektorilta. Tärkeämpiä ovat toimintatavat ja halu hoitaa ihmisiä hyvin ja arvostavasti elämän loppuhetkillä.

Hillin mukaan ympärivuorokautinen päivystys kuuluu ehdottomasti laadukkaan saattohoidon kriteereihin.

– Potilaat ja omaiset tarvitsevat tiedon, että ammattilaisen saa aina kiinni. Joka kerta yöllinen yhteydenotto ei vaadi potilaan luo lähtemistä, vaan rauhoittava puhelinkeskustelu voi riittää.

Vapautta ja vastuuta

Johanna Hillin mielestä puolison mukana olo on yrittäjyydessä pelkästään plussaa.

– Yksin en olisi ikinä lähtenyt tällaiseen ponnistukseen. Nyt voimme jakaa ja suunnitella yhdessä yrityksen asioita. Kumpikin tietää, mistä toinen puhuu.

Helpommalla kuin palkkatöissä yrittäjä ei hänen mukaansa missään nimessä pääse. Toisaalta mahdollisuus suunnitella omat aikataulut tuo vapaudentunnetta. Myös työn ja perheen yhteensovittaminen on osoittautunut jopa helpommaksi kuin toisen palveluksessa.

– Pystyn esimerkiksi tekemään vähän lyhyempää päivää, kun esikoinen tänä syksynä aloittaa koulunsa, Hilli toteaa.

Mari Vehmanen
Kuva: Vesa-Matti Väärä

Johanna Hilli

➤ 37 vuotias LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri.

➤ Toimitusjohtaja ja johtava lääkäri perustamassaan Kotisairaala Luotsi Oy:ssä.

➤ Perhe: aviomies, 6- ja 4-vuotiaat lapset sekä neljä kissaa.

➤ Harrastukset: yrittäminen ja opiskelu. ”Aika ei oikein riitä lasten kanssa puuhailun lisäksi muuhun.”

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030