Hyvinvointikertomus tukee tilannetietoisuutta
Puolet Suomen kunnista käyttää jo sähköistä hyvinvointikertomusta. Tosin käytännön vastuu on yleensä yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A10476004_hyvinvointi.jpg
Kuntasuunnittelun odotetaan uudistuvan merkittävästi, kun sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttö yleistyy kunnissa. TerPS-hankkeessa (Terveempi Pohjois-Suomi) kehitetty uusi kuntasuunnittelun työväline on käytössä jo noin puolessa Suomen kunnista.
Nykyisessä kuntalaissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi tehtäväksi, ja esimerkiksi sähköinen hyvinvointikertomus on keskeinen työkalu, jotta kehittämiskohteet ylipäänsä tunnistetaan.
– Vaikka hyvinvointivastuu on monessa kunnassa määritelty poikkihallinnolliselle ryhmälle, kaikki toimialat eivät aina käytännössä kanna tätä vastuuta. Kuntaliiton ja Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen kyselyn tulosten mukaan vain 39 prosenttia hyvinvointiryhmän jäsenistä arvioi ryhmänsä sitoutuvan hyvin tai melko hyvin ryhmän toimintaan, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen TerPS-hankkeen tuoreessa julkaisussa.
Tällä hetkellä 134 kuntaa on valmistellut hyvinvointikertomuksen avulla vähintään yhden hyvinvointikertomuksen. Lisäksi 102 kunnalla on hankittuna työvälineen käyttäjätunnus ja myös niistä osalla kertomustyö on jo käynnissä.
– Tosin käytännön vastuu on yleensä yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla, varoittaa vastuun ohuudesta Timo Kietäväinen.
Hyvinvoinnin edistäminen ei ole yksin sote-asia
TerPSin vastuullinen johtaja Pasi Parkkila Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä toteaa, että sähköinen hyvinvointikertomus tukee sote-uudistuksen myötä tapahtuvaa kunnallisen toiminnan kokonaisuudistusta.
TerPS2-hankkeen päätösseminaari järjestetään tänään keskiviikkona Oulussa.
– Sote-uudistus siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista pois kunnilta, mutta jättää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edelleen niiden vastattavaksi. Koska hyvinvoinnin edistämisen on tähän saakka yleensä ajateltu kuuluvan sote-asioihin, edessä on uudelleen ajattelun paikka. Hyvinvoinnin edistämisestä pitäisi tulla kunnan kaikkia hallinnonaloja koskeva poikkihallinnollinen velvoite. Siihen tarvitaan uudenlaisia työkaluja. Sähköinen hyvinvointikertomus on sellainen, Parkkila sanoo.
Sähköinen hyvinvointikertomus siirtyi viime vuoden lopulla Kuntaliiton palvelimelle ja kun TerPS2-hanke päättyy lokakuun lopussa, Kuntaliitto ottaa vastatakseen kertomuksen kehittämistyön jatkosta.
TerPS-seminaarissa puhuva sotatieteen tohtori, järjestelmäpäällikkö Anne Koskinen-Kannisto perää kuntia tunnistamaan, että toimintakenttä muuttuu. Kunnat kilpailevat veronmaksajista ja kuntalaiset ovat palveluiden käyttäjinä entistä vaativampia.
– Kun muutoksen myötä tulee enemmän tulosvastuuta, toiminta on sitä tehokkaampaa mitä parempi tilannetietoisuus on ja mitä vähemmän toiminnassa on hukkatekijöitä, Koskinen-Kannisto sanoo.
Hänen mukaansa tieto on olennainen väline muutoksessa johtamisessa. Eikä silloin ole kyse pelkästään siitä, mitä kunkin työntekijän tarvitsee itse tietää vaan myös siitä, mitä tietoa ja miten pitää jakaa muille.
Ulla Järvi
