Irtisanomista seurasi oikeusprosessi

– Päätin riitauttaa irtisanomiseni, sillä pidin sitä laittomana, THL:sta irtisanottu dosentti Anni Virolainen-Julkunen sanoo.

http://www.laakarilehti.fi/pics/virolainen2.jpg

– Päätin riitauttaa irtisanomiseni, sillä pidin sitä laittomana. Toivon, ettei tämä toistu kenellekään, THL:sta irtisanottu dosentti Anni Virolainen-Julkunen sanoo. Virkamieslautakunta piti irtisanomista laittomana, mutta THL:n vaatimuksesta käsittely jatkuu KHO:ssa.

Kun kliinisen mikrobiologian erikois­lääkäri, dosentti Anni Virolainen-Julkunen aloitti MRSA-laboratorion johdossa viransijaisena vuonna 2003, oli työpaikkana Kansanterveyslaitos.

Hänet vakinaistettiin 2006, jolloin hän sai johdettavakseen uuden hengitystiebakteerilaboratorion. Sittemmin organisaatiota ja toimenkuvaa muutettiin vuosittain, ja uudet tehtävät kasvattivat vastuuta.

– Viihdyin talossa hyvin ja työsarka oli mielenkiintoinen. KTL:n ja Stakesin fuusio vuonna 2009 oli kaikille raskas prosessi, ja hallintokulttuuri muuttui yllättävän nopeasti, hän kuvaa.

Konsulttisopimus virkavapausajaksi

Sosiaali- ja terveysministeriöön etsittiin 2012 viransijaista tartuntatautien torjunnan tehtäviin. THL:sta ehdotettiin tehtävään Virolainen-Julkusta. Hän oli ollut ministeriössä kahdesti aiemminkin, edellisen kerran pikahälytyksellä keväällä 2009, kun Suomessa alettiin valmistautua pandemiaan.

– Olin vastahakoinen lähtemään, sillä moni mielenkiintoinen hanke oli kesken. Lisäksi olin jo aiemmin kokenut, ettei ministeriössä työskentelyä pidetty THL:ssä meriittinä, pikemminkin päinvastoin.

Puolentoista kuukauden keskustelujen jälkeen Virolainen-Julkunen myöntyi viransijaisuuteen ja haki virkavapaata kahdeksi vuodeksi. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin virkavapauden aikanakin THL:ssä.

– Minulle tehtiin THL:n ja STM:n juristien avulla konsulttisopimus laboratoriotoiminnan asiantuntijatehtävistä ja muun muassa väitöstutkimusten ohjaamisesta. Järjestely oli poikkeuksellinen.

THL:ssä alkoivat yt-neuvottelut huhtikuussa 2012. Samalla Virolainen-Julkuselle ilmoitettiin, että hänen työhuoneensa annetaan toiselle virkamiehelle.

– Ihmettelin tilannetta. Samalla käytävällä oli tyhjäkin huone, ja lisäksi olin palaamassa THL:n ylilääkärin virkaani reilun puolen vuoden kuluttua. Pyysin tapaamista THL:n johtajien kanssa.

Työhuoneasiasta keskustelemaan varautunut Virolainen-Julkunen sai toisenlaisen vastaanoton kuin oli odottanut.

– Minua syytettiin yllättäen siitä, että STM suhtautuu THL:ään aiempaa kriittisemmin. Olin STM:n tehtävässäni joutunut hoitamaan THL:n kannalta vaikeita asioita, narkolepsiaa, rokotehankintaan liittyviä kysymyksiä sekä oikeuskanslerille pandemiarokotuksista tehtyjä valituksia, mutta enhän minä THL:n ongelmia ollut aiheuttanut. Syytös tuntui absurdilta.

Tapaamisen luonteesta järkyttynyt Virolainen-Julkunen päätti vastoin aiempia aikeitaan hakea ministeriössä saman kevään aikana avautunutta, uutta tartuntautien torjunnan ylilääkärin virkaa.

Kova kiire valitustyössä

Kesäkuussa 2012 Virolainen-Julkunen sai kutsun kuulemistilaisuuteen THL:ään. Hän oli heti yhteydessä paitsi THL:n esimiehiinsä, jotka eivät kertoneet kutsun syystä enempää, myös ­lääkärien luottamusmieheen Markus Perolaan ja Lääkäriliittoon.

Perola oli mukana lyhyessä tilaisuudessa, jossa Virolainen-Julkunen irtisanottiin.

– Minulle kerrottiin suullisesti, että minulla on liian korkea palkka ja ettei minulle tarvitse virkavapauden perusteella maksaa irtisanomisajan palkkaa. Irtisanomisperusteita ei olisi haluttu antaa kirjallisina, vaikka liitostakin oli neuvottu pyytämään niitä, Virolainen-Julkunen kertoo.

Luottamusmiehelle näyttäytyi heti, että irtisanominen oli syytä riitauttaa.

– Tilaisuus oli luonteeltaan hyvin erikoinen. Oli selvää, ettei irtisanomisperusteita ollut perusteltu riittävästi ja näytti siltä, että taustalla oli henkilöön meneviä syitä, Perola kertoo.

Valitus tuli tehdä 30 päivän kuluessa. Lääkäriliitto antoi juridista neuvontaa ja auttoi virkamiesoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston etsimisessä.

THL korosti, että kyse on tuotannollis-taloudellisesta irtisanomisesta ja yksikön osaamisen uudelleenjärjestelyn tarpeesta.

– Itse koen, että irtisanomisessa on kyse henkilösuhteista. Yksikön päällikön ja minun välilläni oli ollut näkemyseroja asiantuntijatyön painotuksista ja taloushallinnosta. Toimenkuvaani kuuluvat tehtävät eivät olleet vähentyneet ja budjetissakin oli irtisanomiseni aikaan selkeää liikkumavaraa, Virolainen-Julkunen sanoo.

Hänet valittiin myöhemmin kesällä STM:n virkaan 1.1.2013 alkaen.

Prosessi jatkuu KHO:ssa

Valitusta käsitellyt virkamieslautakunta totesi marraskuussa 2013 irtisanomisen olleen laiton. Päätös syntyi äänin 5–3, kolmen valtiotyönantajan juristin vastustaessa sitä. Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä THL valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lautakunta mm. totesi, että THL ei selvittänyt riittävästi uudelleensijoitusvelvollisuuttaan, kun samalla osastolla haettiin esimerkiksi joulukuussa 2012 tutkimusprofessoria.

Luottamusmies Perola on pettynyt THL:n ratkaisuun.

– Oliko valtiontyönantajan tarpeen viedä asiaa eteenpäin? Se tuntuu painostukselta. Toivoisin lisää inhimillisyyttä yksittäisen työntekijän ja huippuasiantuntijan kohteluun. Työntekijän kannaltahan tilanne on kohtuuton, hänellä on tässä paljon enemmän pelissä kuin työnantajalla.

Perola uskoo virkamieslautakunnan päätöksen säilyvän KHO:ssa.

– Toivon, että sen jälkeen työnantaja tarkastelisi tarkoin, miten prosessi eteni ja ketkä olivat vastuussa niin, että tästä opittaisiin.

THL ei halunnut kommentoida tapausta tässä vaiheessa, kun asia on vielä vireillä oikeudessa.

Maria van der Meer
Kuva: Mikko Käkelä

Lue koko juttu perjantaina 12.9. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 37/2014.