Ajan­kohtai­sta

Päivystyksen 
uudistus tuntuu 
myös työssä

Aluesairaaloiden toiminta, päivystystyön intensiteetti ja työajat muuttuvat, kun päivystysasetus tulee voimaan. Erikoisaloista muutos näkyy etenkin gynekologiassa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/paivystysasetus2.jpg

Aluesairaaloiden toiminta, päivystystyön intensiteetti ja työajat muuttuvat, kun päivystysasetus tulee voimaan. Erikoisaloista muutos näkyy etenkin gynekologiassa.

Lääkärien työn kannalta päivystysasetuksen merkittävin seuraus on aluesairaaloiden toiminnan muutos. Näin arvioi Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

– Aluesairaalat toimivat jatkossa yhä selkeämmin perusterveydenhuollon tukiyksikköinä. Niiden operatiivinen toiminta keskittyy elektiiviseen kirurgiaan. Osa aluesairaaloista voi myös profiloitua kuntoutukseen.

Uudistuksen myötä päivystyspisteiden määrä puolittuu. Iso muutos on myös synnytysten keskittyminen. Se ei tapahdu hetkessä.

– STM myöntää määräaikaisia poikkeuslupia, kunnes isojen sairaaloiden tilat ovat valmiina ottamaan vastaan satoja uusia synnyttäjiä, Pärnänen ennakoi.

Hän arvioi asetuksen vaikuttavan myös lääkärien liikkuvuuteen.

– Erikoisaloista muutos näkyy voimakkaimmin gynekologiassa, jonka päivystys on pitkälti perustunut synnytystoimintaan. Vaikutuksia on myös lasten­taudeissa, mutta toisaalta pediatreista on paikoin pulaa.

Laatukriteerit päivystykseen

Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys keskittyy yhteispäivystyksiin.

– Se ei välttämättä tarkoita ilta- tai viikonloppuvastaanoton loppumista. Ympärivuorokautista terveyskeskuspäivystystä on ollut etenkin Pohjois-Savossa, jossa se kyllä joudutaan lopettamaan, Pärnänen sanoo.

Yhteispäivystyksistä on jo toimivia esimerkkejä eri puolilta maata. Jatkossa rajat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuspäivystyksen väliltä katoavat.

– Asetus tuo vihdoin yhtenäiset laatukriteerit päivystykseen ja päivystäjälle mahdollisuuden tehdä laadukasta työtä, kun laboratoriopalvelut ja kuvantaminen toimivat kaikissa päivystysyksiköissä ympärivuorokautisesti.

Lisäksi tavoitellaan säästöjä. Ministeriö arvioi asetuksen uudistusten tuovan 60 miljoonan euron nettosäästöt.

– Ympärivuorokautisen lääkäripäivystysvakanssin kustannus on noin miljoona euroa vuodessa, Pärnänen muistuttaa.

Työajat muutoksessa

Suomeen ennakoidaan jatkossa 15:tä täyden palvelun päivystyspistettä, kun yöpäivystystä on ollut 67 pisteessä.

Lisäksi Lappiin ja Kainuuseen tarvitaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä.

– Päivystystyön intensiteetti ja erikoisosaaminen kasvaa, ja vilkkaimmissa päivystyspisteissä vakanssien määrä lisääntyy, sillä päivystystyötä tehdään jo nyt käytännössä 100 prosentin aktiivisuudella, Pärnänen kertoo.

Asetus tuo myös tarpeen järjestellä työaikoja ruuhkahuippujen mukaan. Lääkäreitä tarvitaan päivystyksessä eniten iltaisin.

– Se merkitsee sitä, ettei enää voi päivystää perinteiseen malliin työpäivän jälkeen seuraavaan aamuun, vaan yöajan päivystäjä voi tulla töihin vasta illaksi. Tämä on jo todellisuutta monessa päivystysyksikössä.

Uudistuksen myötä esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri hakee poikkeuslupaa synnytyksille ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri joutuu luopumaan päivystysleikkauksista.

Mikä muuttui päivystysasetuksessa?

- Ympärivuorokautinen päivystys keskitetään yhteispäivystyksiin.

- Synnytykset keskittyvät sairaaloihin, joissa on vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa ja valmius välittömään hätäsektioon.

- Kiireelliset leikkaukset siirtyvät sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen leikkaus- ja seurantavalmius.

- Synnytystoimintaan tai perusterveydenhuollon yöpäivystykseen voi hakea STM:ltä poikkeuslupaa pitkien välimatkojen tai potilasturvallisuuden takia.

- Asetus tulee voimaan 1.1.2015, synnytysten osalta 1.6.2015.

Maria van der Meer
Kuva: Vesa-Matti Väärä

Lue koko juttu perjantaina 3.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 40/2014.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030