Ohjaajakin tarvitsee ohjausta
Erikoistuvien lääkärien ohjauksessa on paljon puutteita. Lähiohjaaja-akatemia terävöittää psykiatrian ohjaajien osaamista pääkaupunkiseudulla.
http://www.laakarilehti.fi/pics/svirskis_2.jpg
Erikoistuvien lääkärien ohjauksessa on paljon puutteita. Lähiohjaaja-akatemia terävöittää psykiatrian ohjaajien osaamista pääkaupunkiseudulla.
Puutteellinen senioriohjaus on ollut jo kauan erikoislääkärikoulutuksen kompastuskivi, erikoisalasta riippumatta, sanoo lähiohjaajia kouluttava psykiatrian erikoislääkäri, LT Tanja Svirskis (kuvassa) Helsingin yliopistosta.
Kyselytutkimusten mukaan noin kaksi kolmasosaa erikoislääkäreistä arvioi, ettei heidän saamansa senioriohjaus toteutunut hyvin.
HYKS ja Helsingin yliopisto yrittävät nyt torjua psykiatripulaa lähiohjaajien koulutuksella. Mitä laadukkaampi erikoistumiskoulutus, sitä useampi nuori lääkäri ehkä haluaisi erikoistua psykiatriaan.
Lähiohjaaja-akatemian tavoitteena on kouluttaa kaikki lähiohjaajina toimivat psykiatrit HYKS:n ja Kellokosken alueella. Koulutus koostuu kolmesta 1,5 tunnin työpajasta, ja siinä on käynyt vuodessa yli 70 erikoislääkäriä.
– Kymmenkunta vuotta sitten tällainen koulutus ei ottanut tulta lainkaan. Nyt palaute on ollut uskomattoman hyvää, Svirskis kertoo.
Erikoistuvia lääkäreitä kouluttaville seniorilääkäreille järjestetään ohjaajakoulutusta psykiatrian lisäksi vain perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoisaloilla.
Tavoitteet hukassa
Tanja Svirskis tutki lähiohjaajakoulutuksen pohjaksi ohjaajien ja ohjattavien näkemyksiä ja kokemuksia senioriohjauksesta.
– Lähiohjauksen tavoitteet olivat epäselvät sekä ohjaajille että ohjattaville. Ohjeiden mukaan lähiohjausta on annettava tunti viikossa. Missään ei kuitenkaan määritelty, mitä sen tunnin aikana on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat tavoitteet osaamisen kannalta.
Svirskiksen mukaan aiemmin on ajateltu, että erikoistumiskoulutuksessa ratkaisee aika. Kuudessa vuodessa näkee niin monta potilastapausta, että oppii yleisimpien psykiatristen ongelmien hoidon.
– Enää pelkkä aika ei riitä, koska osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Erikoistuvan pitäisi tietää, mitä hänen edellytetään oppivan, jotta kaikki tarvittava tulee opituksi.
Helsingin yliopistossa psykiatrikoulutukselle onkin alettu määritellä sekä tiedollisia että taidollisia osaamistavoitteita.
Ohjauksen laatu vaihtelee paljon
Erikoistuvien mukaan lähiohjauksen toteutuminen ja laatu vaihtelevat hyvin paljon. Ohjaajat taas tunsivat olevansa työssään yksin ja kaipasivat mahdollisuutta keskustella ohjauskokemuksista. Vain harvalla heistä oli pedagogista koulutusta.
Svirskiksen tutkimuksessa tuli esiin myös ilmiö, joka tunnetaan lääkärien koulutuksessa ympäri maailman: ohjaajat katsoivat antaneensa palautetta, mutta erikoistuvat lääkärit eivät kokeneet saaneensa sitä.
– Laadukas palaute olisi kuitenkin yksi tehokkaimpia keinoja muuttaa oppijan käyttäytymistä, Svirskis huomauttaa.
Koulutus selvensi työnjakoa ja vastuita
Anniina Koski valmistui psykiatrian erikoislääkäriksi kaksi vuotta sitten. Hänen erikoistumisaikana saamansa lähiohjaus vaihteli tasoltaan erittäin paljon, ja ryhtyessään itse senioriohjaajaksi hän hakeutui lähiohjaajakoulutukseen.
Koskelle koulutus selvensi esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan työnjakoa ja vastuita.
– Ihminen ei välttämättä tiedä, mitä hän ei tiedä. Siksi ohjaavan lääkärin tehtävä on ottaa selvää, mitä erikoistuva jo osaa, mitä ei. Ohjaajan kuuluu myös selvittää, tietääkö erikoistuva, mitä kaikkea hänen pitäisi oppia.
Toisaalta ohjaaja voi ottaa kantaakseen liikaakin vastuuta ohjattavansa koulutuksesta. Vastuu oppimisesta on kuitenkin oppijalla itsellään.
Koski piti erityisen hyödyllisenä myös työpajaa, jossa harjoiteltiin palautteen antamista. Näkökulma oli uusi ja palautteen saajaa kunnioittava.
– Ohjattavan voi saada keskustelemalla havaitsemaan itse, mitä olisi voinut tehdä toisin. Muutosvalmius on suurempi, kun asian huomaa itse. Palautetta ei ehkä edes tarvitse antaa.
Vinkkejä senioriohjaajalle
- Auta ohjattavaasi ajattelemaan itse. Oppiminen on tiedon käsittelyä ja muokkaamista.
- Kysy vastakysymyksiä sen sijaan, että antaisit valmiin vastauksen. Mitä itse ajattelet? Mitä vaihtoehtoja tässä on?
- Tue ja suuntaa oppimista palautteella: tuon osaat jo hyvin, tätä voisi kehittää.
Suvi Sariola
Kuva: Mikko Käkelä
Lue koko juttu perjantaina 17.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 42/2014.
