Sote-toimijat kannattavat viiden alueen mallia
Yli 520 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti määräajassa kantaa lakiluonnokseen. Isommat kunnat toivovat tarkennusta mm. rahoitukseen ja kustannusten jakoon ja tuottamisvastuun määrittelyyn.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A9421958_puhekuplat-2.jpg
Suurimmat kunnat toivovat tarkennusta rahoitukseen ja kustannusten jakoon, tuottamisvastuun määrittelyyn ja uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Myös pienet kunnat toivovat tarkennuksia kyseisiin asioihin, mutta niitä mietityttävät myös vaikutusmahdollisuudet sote-alueen kuntayhtymässä ja se, mitä tapahtuu lähipalveluille.
Lakiluonnoksen mukaan järjestämisvastuu on sosiaali- ja terveysalueella. Kaksi kolmannesta kaikista vastaajista pitää järjestämisvastuun sisältöä tarkoituksenmukaisena. Vähiten säännöstä kannatetaan keskisuurissa kunnissa. Pienistä kunnista 70 prosenttia pitää ehdotettua järjestämispäätöksen sisältöä tarkoituksenmukaisena.
Lakiluonnoksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle, joka pystyy huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtenä kokonaisuutena. Vain puolet kaikista vastaajista katsoo, että tuottamisvastuusta on säädetty tarkoituksenmukaisesti.
Pienissä kunnissa huoli lähipalveluista
Lakiluonnoksen mukaan palvelut on tarjottava lähellä palvelujen käyttäjiä, ja niitä voidaan keskittää vain laissa määritellyillä perusteilla.
Noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että säännös palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta on tarkoituksenmukainen. Yli 50 000 asukkaan kunnista peräti 95 prosenttia kannattaa säännöstä. Vähiten säännöstä tuetaan alle 20 000 asukkaan kunnissa.
Lakiesityksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi jatkossakin ensisijaisesti kuntien tehtävä. Kaksi kolmasosaa kaikista lausunnonantajista pitää esitettyä työnjakoa tarkoituksenmukaisena. Noin 40 prosenttia keskisuurista kunnista ei pidä työnjakoa hyvänä.
Palvelujen rahoitukseen selvyyttä
Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alue voi päättää ottaa huomioon myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä. Kaksi kolmasosaa kuntavastaajista pitää säännöstä tarkoituksenmukaisena. Moni vastaaja on kuitenkin sitä mieltä, että kriteerit olisi määriteltävä laissa tarkemmin.
Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Sote-alue ja tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä sopivat rahoituksesta järjestämispäätöksessä. Korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain, sillä niihin vaikuttavat alueellinen palvelujen tarve sekä palvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kuntavastaajista 70 prosenttia pitää säännöstä tarkoituksenmukaisena alueellisten erojen vuoksi.
Uudet sote-alueet perustuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin. Kuntia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen ne haluaisivat kuulua. Lausuntojen perusteella näyttää siltä, ettei siirtymisiä juurikaan ehdoteta.
Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia
