Ajan­kohtai­sta

Runsas maidon kulutus ei vähentänyt luunmurtumien riskiä

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm pitää ruotsalaistutkimuksen havaintoja kiinnostavina.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_3709833_5265x3510.jpg

Runsas maidon juonti ei vähentänyt luunmurtumien riskiä, käy ilmi BMJ:ssä julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta. Sen sijaan maidon kulutus näytti lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Yhteys saattaa selittyä maidon runsaalla laktoosin ja galaktoosin määrällä. Eläinkokeissa korkean laktoosi- ja galaktoosipitoisuuden on osoitettu lisäävän elimistön oksidatiivista stressiä ja kroonista tulehdustilaa.

Maidon käyttöä suositellaan osteoporoottisten murtumien estoon. Maito on merkittävin galaktoosin lähde ravinnossa.

Havainnoivan tutkimuksen aineistona olivat ruotsalaisen mammografiatutkimuksen kohortin tiedot yli 60 000 naisesta ja ruotsalaisen miesten kohortin tiedot 45 000 miehestä.

Seurannan alkaessa naiset olivat 39–74-vuotiaita ja miehet 45–79-vuotiaita. Tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen, joka selvitti eri ruoka-aineiden käytön yleisyyttä.

Naisia seurattiin 20 vuotta ja miehiä 11 vuotta. Seuranta-aikana naisista kuoli 15 541 ja 17 252 sai murtuman, joista 4 259 oli lonkkamurtumia.

Jogurtilla ja juustolla ei samaa yhteyttä

Runsaan maidonkulutuksen ei havaittu vähentävän naisilla murtumien riskiä. Yli kolme lasillista maitoa (keskiarvo 680 ml) päivittäin juovien naisten kuolleisuusriski oli suurempi kuin niiden naisten, jotka joivat maitoa alle lasillisen (keskiarvo 60 ml) päivässä (HR 1,93, 95 % LV 1,8–2,06).

Seuranta-aikana kuoli 10 112 miestä. Murtumia oli 5 066 miehellä, ja lonkkamurtumia näistä oli 1 166. Myös miehillä havaittiin yhteys runsaan maidon kulutuksen ja kuolleisuuden välillä. Miehillä riski oli kuitenkin naisia pienempi.

Sen sijaan hapanmaitotuotteiden, jogurtin ja juuston runsas käyttö oli yhteydessä alentuneeseen murtumien ja kuolleisuuden riskiin.

Alakohorttien jatkotutkimuksessa havaittiin myös yhteys maidon käytön ja oksidatiivista stressiä sekä tulehdustilaa osoittavien biomarkkerien välillä.

Ruotsalaistutkijoiden mukaan tuloksia tulee tulkita varoen, sillä seurantatutkimus ei voi osoittaa syy-seuraussuhdetta. Ravitsemussuositusten muutoksiin tarvittaisiin lisätutkimusta. Tutkimuksessa ei esimerkiksi eroteltu sitä, käyttivätkö tutkittavat vähärasvaista maitoa vai täysmaitoa.

"Kiinnostava tutkimus"

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta pitää tutkimusta hyvin tehtynä ja tuloksia vakuuttavina.

– Tutkimusryhmä ymmärtää ravitsemusepidemiologian haasteet. Ravitsemusepidemiologiassa ei tietenkään ole koskaan mahdollista väittää, että sekoittavien tekijöiden hallinta onnistuu täydellisesti, mutta tässä sekoittavien tekijöiden hallinta ja sensitiivisyysanalyysit on tehty niin hyvin kuin mahdollista.

Fogelholmin mukaan aiemmat tutkimukset eivät ole osoittaneet yhtä vakuuttavasti maidon kulutuksen yhteyksiä murtumiin ja kuolleisuuteen.

– Myös päinvastaista on näytetty. Erot voivat johtua esimerkiksi populaatioiden eroista ja siitä, tutkitaanko maitoa sinänsä vai maitovalmisteita. Myös tutkittavien ikä vaikuttaa.

Fogelholm pitää äärimmäisen kiinnostavana havaintoa, että juusto ja hapanmaitovalmisteet olivat myönteisessä yhteydessä terveyteen.

– Aiemmissa tutkimuksissa kaikki maitovalmisteet ovat ainakin joskus olleet myönteinen terveysindikaattori, mutta tämä on ollut usein populaatioissa, joissa nestemäisten maitovalmisteiden käyttö ei ole ollut niin runsasta kuin esimerkiksi Pohjoismaissa.

– Galaktoosimekanismi on jännittävä hypoteesi, tosin se on tietenkin vain hypoteesi tässä vaiheessa, hän summaa.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030