Ajan­kohtai­sta

Tulevaisuuden 
eläkeläiset

Onko eläke vain etäinen ajatus? Eri ikäiset lääkärit kertovat, miten eläkeuudistus koskettaa heitä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/ElinaPimia_3.jpg

Onko eläke vain etäinen ajatus? Eri ikäiset lääkärit kertovat, miten eläkeuudistus koskettaa heitä.

Ihan valmis eläkkeelle!
Elina Pimiä, 37

– Välillä tuntuu, että olen ihan valmis eläkkeelle just nyt, naljailee kolmen pienen lapsen äiti, endokrinologiaan erikoistuva lääkäri Elina Pimiä.

Todellisuudessa eläkkeelle jääminen on TAYS:ssa työskentelevälle Pimiälle hyvin kaukainen ajatus. Siitä muistuttaa oikeastaan vain kaksi asiaa: kotiin postitettu työeläkeote ja yritys pitää mielessä aikanaan maksetut vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

– En ole leikkinyt eläkeikälaskureilla. Sen katsoin, että vuoden 2025 jälkeen eläkkeelle jäävien lopullinen eläkeikä laskettaisiin viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistä.

Pimiä ei usko, että esimerkiksi työuran loppupuolen superkarttuman heikennys nykyisestä vaikuttaisi lääkärien eläköitymiseen tulevaisuudessa. Suurin osa lääkäreistä viihtyy työelämässä pitkään, oli karttumaa tai ei.

Työ vain koetaan mielekkääksi ja suureksi osaksi omaa identiteettiä.

Käsitys työkyvystä voi muuttua

Elina Pimiää askarruttaa, miten eläkeiän korottaminen vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden motivaatioon ylipäätään.

– Suomessa on aika paljon vajaakuntoisia työntekijöitä, jotka kuuttakymmentä lähestyessään ajattelevat sinnittelevänsä töissä 63-vuotiaiksi. Kuinkahan käy, kun työikä tulevaisuudessa jatkuisi lähemmäs 70:tä vuotta? Onko se motivoivaa vai juuri päinvastoin?

Hän on myös pohtinut, mitä työssäkäyvien ikähaarukan leveneminen vaikuttaa lääkärin työhön. Työkykyyn pitää varmaan ottaa kantaa entistä useammin.

– Olen ollut töissä teollisuuspaikkakunnalla ja joutunut todella paljon miettimään ruumiillista työtä tekevien 50–60-vuotiaiden työkykyä. Mitä ikähaarukan kasvu vaikuttaa näkemykseen siitä, kuka on työkykyinen? Jäljellä olevaa työkykyähän suhteutetaan muiden työssäkävijöiden työkykyyyn.

Ikähaitarin leventyminen kysyy kollegiaalisuutta

Pimiä arvelee kuuluvansa uuden eläkeratkaisun häviäjiin.

– Ratkaisussa on annettu kevennystä niille, joiden työ arvioidaan raskaaksi. Lääkärin työ on monella mittarilla mitattuna raskasta, mutta veikkaan, ettei se tule ”raskaiden töiden luetteloon”.

Lääkärin voi opintojen takia myös olla vaikea yltää työuraeläkkeen edellyttämään 38 vuoden uraan.

Eläkeratkaisun yhteydessä on väläytelty sellaistakin vaihtoehtoa, että työurat alkaisivat lyhentyä keskivaiheilta erilaisten vapaiden takia, samalla kun niitä yritetään pidentää molemmista päistä. Pimiä on pitänyt kolme normaalimittaista vanhempainvapaata vajaan kymmenen vuoden aikana eikä kaipaa taukoa.

– Minulle on työn hallinnan kannalta tärkeämpää mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien mielekkyyteen ja oman työpäivän suunnitteluun.

Eläkeiän nostaminen ja paine valmistua entistä nuorempina tuovat työyhteisöihin yhä eri-ikäisempiä lääkäreitä.

– Kysyy kollegiaalisuutta, että työyhteisössä pystytään toimimaan näiden ääripäiden kanssa. Heidän elämänrytminsä ja arkensa työpaikan ulkopuolella ovat aivan erilaisia. Voi vaatia sovittamista, että he ymmärtävät toisiaan.

Oma eläkeikä tuntuu kaukaiselta
Joel Holmén, 26

Eläke ei tosiaan pyöri päällimmäisenä kuudennen vuosikurssin lääketieteen opiskelijan mielessä. Medisiinariliiton puheenjohtajan Joel Holménin mielestä oma eläkeikä tuntuu niin kaukaiselta, että sitä on vaikea ajatella.

Turkulainen lääketieteen kandidaatti on kuitenkin joutunut miettimään uutta eläkeratkaisua esimerkiksi Akavan opiskelijavaltuustossa.

– Siitä jäi epävarma olo. Kuinka pysyviä nyt tehdyt päätökset lopulta ovat? Ratkaisun aikaansaaminen vaikutti kovin vaikealta, ja Akavan arvion mukaan jo kymmenen vuoden kuluttua tarvitaan uusi eläkeratkaisu. Luotan toki eläkejärjestelmään, mutta jos se muuttuu koko ajan, luottamus rapistuu pikkuhiljaa.

Eläkeikää on hänen mielestään kuitenkin ilman muuta nostettava.

– Eläkeratkaisua tulee harvoin ajatelluksi siltä kannalta, että moni lääkäri työllistyy julkiselle sektorille, todennäköisesti minäkin. Nämä ovat isoja päätöksiä sen suhteen, miten yhteiskunta jaksaa kantaa väestörakenteen ja huoltosuhteen muutoksen.

Holmén katsoo olevansa sikäli hyvässä asemassa, että lääkäreillä on useisiin akateemisiin aloihin verrattuna kohtalaisen hyvä palkkataso jo valmistumisvaiheessa.

– Monet lääkärit ovat kuitenkin opiskelleet toista tutkintoa ennen pääsyä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jotkut ovat hankkineet lapsiakin varhain. Siksi superkarttuman poistaminen on akateemisesti koulutetuille selvä heikennys, varsinkin naisille. He menettävät, kun työura alkaa myöhään eikä karttuma enää painotu uran loppupäähän.

Pääseekö onkologi eläkkeelle aikaisemmin?

Holmén arvelee lukeutuvansa sekä eläkeratkaisun hyötyjiin että häviäjiin. Hän on laskeskellut omaksi eläkeiäkseen noin 68 vuotta.

– Se tuntuu tosi vanhalta. Ikäihmiset ovat nykyään entistä parempikuntoisia, mutta kun oma työura on vasta edessä, on vaikea arvioida, missä kunnossa itse on eläkeiässä. Ainakin oma ikäluokka yrittää muokata työtä itselleen mielekkääksi.

– Hyötyjä olen sikäli, että ratkaisu vie kokonaisuutena kestävämpään suuntaan. Koen kuitenkin, että oma eläkkeeni on heikompi kuin aiemmilla ikäluokilla. Suuret ikäluokat esimerkiksi pääsivät aiemmin eläkkeelle ja saivat superkarttuman. Toisaalta tässä ehtii tulla vielä monta uudistusta ennen omaa eläkeikää!

Monet kysymykset eläkeratkaisussa jäivät myöhempien neuvottelujen varaan.

– Uudistuksessa mainittiin, että fyysisesti ja henkisesti raskaista töistä pääsisi eläkkeelle aikaisemmin. Vielä ei ole päätetty, mikä on henkisesti raskasta työtä. Onko sitä työ, jossa joutuu tekemään vaikeita valintoja ja kantamaan niiden seuraukset, kohtaamaan kärsimystä ja kuolemaa? Lääkärin työhän on monesti henkisesti raskasta. Saattohoito, onkologia ja tehohoito ovat varmasti raskaimpia.

Eläkeiän myöhennys ei liippaa ollenkaan
Mervi Kallio, 56

Vastaava työterveyslääkäri Mervi Kallio kuuluu ikäryhmään, jonka eläkeikää eläkeratkaisu siirsi vuodella eteenpäin 63 vuodesta. Hänen suunnitelmiinsa myöhennys ei kuitenkaan vaikuttanut.

– Se ei liipannut minua ollenkaan. Olin joka tapauksessa ajatellut työskennellä 65-vuotiaaksi asti, jos terveys antaa myöten eikä omassa elämäntilanteessa tapahdu mitään yllättävää. Pidän työstäni. Se tuntuu mielekkäältä, mukavalta ja juuri minulle sopivalta.

Kallio arvelee olevansa hiukan työsidonnainen.

– Olen keskeyttänyt kaikki äitiyslomatkin. Työ on minulle tärkeää, muttei kuitenkaan koko elämä. Kun jään eläkkeelle, työelämä on osaltani loppu ja painopiste siirtyy perheeseen ja harrastamiseen. En aio pitää yksityispraktiikkaa, kuten en pidä nytkään.

Yksityisvastaanotto edellyttäisi ammattitaidon ylläpitämistä kouluttautumalla. Kalliota mietityttää, kuinka monta vuotta motivaatio ja vireys kantaisivat. Yksityisvastaanotto myös sitoo.

Uudistus vei Kalliolta nykyisen 63–67-vuotiaiden tuntuvan eläkekarttuman, mutta se ei häntä haittaa. Karttuma ei ollut syy jatkaa työskentelyä.

Moni varautuu eläkevuosiinsa yksilöllisin taloudellisin järjestelyin, ja niin on tehnyt Kalliokin.

– Ne ovat kuitenkin pienimuotoisia. Pieni summa syrjään kerran kuukaudessa.

Esimerkkejä eläkeuudistuksesta:

- Vanhuuseläkeiän alaraja nousee 
65 vuoteen kolmen kuukauden portaissa vuodesta 2017 lähtien vuoteen 2025 mennessä.

- Nousu koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1955 syntyneiden alin eläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta, vuonna 1956 syntyneiden 63 vuotta 6 kuukautta.

- Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy yleensä elinajanodotteen mukaisesti, ja siihen vaikuttaa työssä- ja eläkkeelläoloaikojen kehitys. Eläkeiän alaraja voi nousta 65 vuodesta aikaisintaan vuonna 2030.

- Eläkettä karttuu koko työuralta 1,5 prosenttia vuodessa. Nykyiset korotetut karttumat poistuvat. Siirtymäkaudella 2017–2025 kuitenkin maksetaan 53–62-vuotiaille korotettua karttumaa 1,7 prosenttia vuodessa.

- Nykyisen 4,5 prosentin ­superkarttuman tilalle tulee selvästi pienempi lykkäyskorotus.

Suvi Sariola
Kuva: Laura Vesa

Lue koko juttu perjantaina 31.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 44/2014.

KORJAUS 30.10.2014 klo 16.05

Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Elina Pimiä on endokrinologiaan erikoistuva lääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030