Joka viides SFINXin varoitus muuttaa lääkehoitoa
Aina hoito ei muutu, mutta potilasta seurataan tarkemmin.
http://www.laakarilehti.fi/pics/sfinx2.jpg
Erilaiset lääketietokannat ovat ottaneet paikkansa lääkärin arkityön tukena. Näitä ovat esimerkiksi lääkeinteraktiotietokanta SFINX ja lääkehaittojen riskiä kuvaava PHARAO.
SFINX on käytännössä jokaisen julkisessa terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin käytössä potilastietojärjestelmän kautta. Myös yksityisellä puolella sitä käytetään paljon, kertoo dosentti, toimitusjohtaja Kari Laine tietokannat kehittäneestä Medbase Oy:stä.
Noin 15–20 prosentissa tapauksista SFINXin antama varoitus muuttaa lääkehoitoa.
– Se on aikalailla maksimi, joka tällaisella järjestelmällä voidaan saavuttaa. Varoitus saattaa olla aiheeton kyseisen potilaan kohdalla tai riski halutaan tietoisesti ottaa. Aina lääkehoito ei muutu, mutta potilasta seurataan tarkemmin, Laine sanoo.
PHARAOsta voi tarkistaa esimerkiksi lääkeaineen antikolinergisen, serotonergisen, sedatiivisen, ummettavan ja QT-aikaa pidentävän vaikutuksen.
Tietokantojen keskeinen filosofia on tuoda julkaistu tieto tehokkaasti lääkärin käyttöön. Lääkäri sitten päättää vaikuttaako tieto potilaan hoitoon, Laine summaa.
– Lääkeyhteisvaikutukset pystytään ennakoimaan. Meillä on paljon tietoa siitä, mikä on vaarallista ja mikä ei, hän painottaa.
Hoitajienkin pitäisi käyttää tietokantaa
Lähiaikoina Journal of the American Medical Directors Association -lehdessä julkaistavan selvityksen mukaan yleisimmät lääkeaineinteraktiot laitosvanhuksilla liittyivät karbamatsepiiniin vuonna 2007. Toiseksi yleisintä oli kaliumsuolan käyttö yhdessä kaliumia säästävien diureettien spironolaktonin, amiloridin ja triamtereenin kanssa.
Asiaa selvitettiin syöttämällä 1 400 potilaan lääkelistat SFINXin.
Selvitystä tekemässä ollut yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta on eniten huolissaan karbamatsepiinin lääkeinteraktioista.
– Karbamatsepiinilla on monien lääkkeiden kanssa interaktioita. Meidän aineistossamme tulivat esiin risperidoni, ketiapiini, felodipiini, tolterodiini, lerkanidipiini, estrioli ja oksikodoni. Usein karbamatsepiinin voisi korvata muilla lääkkeillä, Pitkälä sanoo.
Varfariinin ja aspiriinin yhtäaikaista käyttöä sen sijaan oli vähän. Pitkälä arvioi, että ne harvat tapaukset olivat tarkoitettuja.
Pitkälän näkemyksen mukaan terveyskeskuslääkärit osaavat hyödyntää SFINXiä. Tärkeää olisi kouluttaa myös hoitajat käyttämään sitä.
– Hoitajien lääkekoulutus on tehokasta. Omassa tutkimuksessamme se vähensi kaatumisia ja sairaalahoitoja sekä paransi potilaiden elämänlaatua.
Anne Seppänen
Kuva: Sami Perttilä
Lue koko juttu perjantaina 31.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 44/2014.
