Ajan­kohtai­sta

Sisäkorvaistutteesta hyötyä myös aikuiselle

Sisäkorvaistutteesta on kiistattomasti hyötyä aikuisille, jotka ovat kuuroutuneet kielenoppimisiän jälkeen, osoittaa väitöstutkimus.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/aaniaalto_pixmac.jpg

Sisäkorvaistutteesta on kiistattomasti hyötyä aikuisille, jotka ovat kuuroutuneet kielenoppimisiän jälkeen, sanoo filosofian lisensiaatti Eila Lonka väitöstutkimuksensa perusteella.

Aikuisten kuulon kehitystä sisäkorvaistutteen asentamisen jälkeen on tähän asti tutkittu eri puolilla maailmaa neurofysiologisin menetelmin vain poikkileikkaustutkimuksissa. Niiden perusteella istutteen vaikutusta pitkään kuurona olleiden aikuisena kuuroutuneiden kuntoutumiseen on pidetty vähäisenä.

Longan tutkimus on toistaiseksi ainoa seurantatutkimus aiheesta.

– Kuulovasteen kehittymistä seurattiin lähes kolmen vuoden ajan istutteen aktivoinnista lähtien. Jokaisen tutkittavan MMN- eli mismatch negativity-vasteiden amplitudit kasvoivat seurannan aikana, mikä kertoo kuulojärjestelmän kehittymisestä.

Tutkimukseen osallistuneet aikuiset olivat yli 40-vuotiaita.

Sisäkorvaistutteen tarkoitus on sähköisesti stimuloida kuulohermoa, kun sisäkorvan karvasolut ovat tuhoutuneet tai puutteellisesti kehittyneet. Istute ohittaa sisäkorvan vahingoittuneen kohdan. Jos kuulohermo on terve, sitä pystytään stimuloimaan istutteella, Lonka kuvaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puhekielen kehitystä. Aineisto kattoi 138 syntymäkuuroa ja 26 myöhemmin kuuroutunutta lasta.

Kun lapsen toivotaan saavuttavan hyvät puhekielen taidot, optimaalinen ikä saada sisäkorvaistute on Longan mukaan noin kaksi vuotta. Tutkimuksen mukaan enemmistö lapsista alkoi saavuttaa jo varsin kehittyneen puhutun kielen tason noin seitsenvuotiaina käytettyään sisäkorvaistutetta noin kolme vuotta.

– Istutteet asennetaan Suomessa yhä nuoremmille lapsille. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mukana vielä yhtään lasta, jolla on molemminpuolinen istute. Ne asennetaan noin yksivuotiaille. Aika, jolloin kuuloa ei stimuloida, jää silloin hyvin lyhyeksi, jolloin puhutun kielen kehitys voi nopeutua.

Aikuisia sisäkorvaistutteen käyttäjiä arvioidaan olevan Suomessa 600–700 ja lapsia noin 300. Koko maailmassa istutteita käyttää arviolta noin 320 000 ihmistä.

Suvi Sariola

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030