Terveyskeskuksiin on saatu lisää vakituisia lääkäreitä
Terveyskeskusten lääkäritilanne parani hieman viime vuodesta. Ulkoistusten ja vuokralääkärien määrä väheni.
http://www.laakarilehti.fi/pics/tklaakaritilanne.jpg
Terveyskeskusten lääkäritilanne parani hieman viime vuodesta. Ulkoistusten ja vuokralääkärien määrä väheni.
Terveyskeskusten lääkärinvakansseista oli lokakuussa tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä 202, eli 5,2 prosenttia kaikista avoterveydenhuollon lääkärintehtävistä. Vaje pieneni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön.
Vuonna 2008 lääkärivaje oli 11 prosenttia, mutta viime vuosina vaje on ollut noin 6 prosentin tuntumassa.
Terveyskeskuksiin on onnistuttu tänä vuonna rekrytoimaan aiempaa paremmin pitkäaikaista työvoimaa. Vakituisten virkalääkärien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes sadalla ja nyt noin 63 prosenttia tehtävistä on täytetty vakituisilla virkalääkäreillä.
Virkalääkärien määrä on noussut erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien isoissa kaupungeissa. Tilapäisten ja määräaikaisten sijaisten määrä pysyi suurin piirtein viime vuoden tasolla. Sijaisten määrä on noussut noin kolmanneksella vuodesta 2008.
Vuokralääkärien käyttö ja lääkäripalvelujen ulkoistaminen ovat hiukan vähentyneet edellisvuosista.
Seitsemän kuntaa ostaa koko terveyskeskuksen lääkäritoiminnan yritykseltä. Päijät-Hämeessä ulkoistettujen lääkärintehtävien määrä on suurin, yhteensä 29 prosenttia kaikista lääkärintehtävistä. Vuokralääkäreitä käytetään eniten Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla.
Vajetta ei ollenkaan lähes sadassa terveyskeskuksessa
Lähes sadassa terveyskeskuksessa (60 prosenttia) ei ollut tutkimuspäivänä lääkärivajetta lainkaan. Useimmiten kaikki lääkärintehtävät on täytetty pienissä, alle 20 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskuksissa. Näitä terveyskeskuksia on noin puolet kaikista ja ne tarjoavat palvelut 14 prosentille väestöstä.
Tänä vuonna myös muutama yli 100 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskus ilmoitti, ettei heillä ollut tutkimuspäivänä ollenkaan lääkärivajetta. Yli 2,3 miljoonaa kansalaista (43 prosenttia) asui alueella, jonka terveyskeskuksessa ei ollut lääkärivajetta.
Toimintaa selvästi häiritsevä, yli 20 prosentin lääkärivaje, oli lokakuussa alle kymmeneksessä terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten alueella asui 400 000 suomalaista, eli noin 7 prosenttia väestöstä.
Alueellista vaihtelua on edelleen
Lääkäritilanne ei ole parantunut kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tilanne lokakuussa oli yliopistollisten sairaanhoitopiirien lisäksi hyvä Itä-Savon ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.
Tilanne oli heikoin Kainuussa, joka oli lokakuussa ainoa sairaanhoitopiiri, jossa hoitamatta tutkimuspäivänä oli yli 20 prosenttia lääkärintehtävistä. Tilanne on edelleen heikko myös Vaasan sairaanhoitopiirissä, jossa hoitamatta oli joka kuudes vakanssi. Myös Satakunnassa vaje oli lähes 17 prosenttia.
Nyt huomio erikoislääkärikoulutukseen
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen pitää terveyskeskusten lääkäritilannetta yleisesti ottaen hyvänä.
– Todella positiivista tutkimustuloksissa on sekä vajeen kääntyminen laskuun että erityisesti vakituisten virkalääkärien määrän kasvu sadalla viime vuodesta. Perusterveydenhuollon toimivuuden kannalta pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet ja olosuhteiden tuntemus ovat tärkeitä.
– Vaikka alueelliset erot ovat toki suuret, valtakunnan tasolla kokonaisvaje on varsin pieni, viitisen prosenttia. Vaje on reippaasti puolittunut muutaman vuoden takaisesta. Ei liene toimialaa, jolla ei jonkinasteista työvoimavajetta tällaisessa selvityksessä nähtäisi, Pärnänen toteaa.
Hän on toisaalta huolestunut erikoislääkäritilanteesta.
– Nykyisillä sisäänottomäärillä vastavalmistuneiden lääkärien tarjonta kasvaa huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin erikoislääkärikoulutukseen hakeutumisen muutokset uhkaavat muodostaa tulpan erikoistumiseen pääsylle. Muutaman vuoden sisällä erikoislääkärien eläköityminen kasvaa nykyisestä noin kolmesta sadasta viiteen sataan vuodessa. Vastavalmistuneet lääkärit eivät tätä syntyvää vajetta korvaa. Nyt olisikin viimeinen mahdollisuus lisätä eri erikoisalojen suunnitelmallista erikoislääkärikoulutusta, ettei meillä jo olemassa oleva erikoislääkäripula räjähtäisi käsiin.
Tutkimus toteutettiin lokakuussa postikyselynä terveyskeskusten johtaville lääkäreille. Vastaukset saatiin kaikista terveyskeskuksista (n = 162). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton, KT Kuntatyönantajien, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Juho Ruskoaho, Sari Kosonen
Kuva: Sami Perttilä
Lue koko juttu perjantaina 12.12.2014 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 50-52/2014.
