Ajan­kohtai­sta

Hynttyyt yhteen diabeteksen hoidossa

Oulussa osaamiskeskus yhdistää yliopistollisen sairaalan ja terveyskeskuksen asiantuntemuksen ja henkilöstöresurssit. Hoitoa keskitetään muuallakin.

Diabeteksen hoidon osaamiskeskuksia on vireillä useissa kaupungeissa. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka listaa, että Vantaalla, Espoossa ja Tampe­reella on jo hyviä kokemuksia keskitetystä hoidosta. Helsingin kaupunki ja HUS ovat käynnistäneet keskittämishankkeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella on aloittanut diabeteksen hoidon neuvottelukunta.

Myös Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin terveyskeskuksen aikuisten diabetesvastaanotot tulevat alustavien suunnitelmien mukaan yhdistymään osaamiskeskukseksi. Sote-rakenteen selvenemistä ei jäädä odottamaan, vaan osaamiskeskus voisi avata ovensa ennen sitä.

OYS:n sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualuejohtaja Pasi Salmela uskoo, että käytännön suunnitelmat etenevät vielä tämän vuoden aikana. Hänen mukaansa osaamiskeskus keskittyisi tyypin 1 diabeteksen hoitoon nuorilla ja aikuisilla sekä vaikeahoitoisilla tyypin 2 diabeetikoilla. Lasten diabeteshoito toden­näköisesti jatkuisi OYS:ssa, aikuisiän diabeteksen hoito toteutuisi pääsääntöisesti perusterveydenhuollon hyvinvointikeskuksissa, joiksi Oulu terveyskeskuksiaan ja -asemiaan on juuri muokkaamassa.

Eroon työntekijäpulasta

Tällä hetkellä sekä OYS:lla että Oulun kaupungilla on omat diabeteksen hoitoon erikoistuneet vastaanottonsa. Osaavien työntekijöiden puutteen takia molempien toimintaan on tullut jopa katkoja. Salmela sanoo, että eläköitymisten myötä koulutustarve lisääntyy entisestään.

– Lama-aikana on vaikea kuvitella, että resursseja varsinaisesti lisättäisiin. Yhteinen osaamiskeskus tuo toimintaan lisää tehokkuutta, Salmela uskoo.

Hän huomauttaa, että nyt erillisten organisaatioiden välillä on vaikeaa siirtää työntekijöitä henkilökuntapulan yllättäessä.

Salmela sanoo, että sairaanhoitopiirissä hoitoketju katkeaa usein sairaalan portilla ja toimiva hoitoketju sairaalasta hyvinvointikeskukseen ja kotiin vaatii huomattavaa tehostamista.

– Diabeetikot ovat erityisryhmä, joiden hoitoketju on hyvä miettiä osaamiskeskuksen ympärille.

Ilanne-Parikan mukaan osaamis­keskusajattelussa on organisaation näkökulmasta kyse resurssien keskittämisestä ja tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä asiantuntijaverkoston luomisesta.

– Potilaaseen päin se pitäisi näyttäytyä asiakaslähtöisenä moniammatillisena työskentelynä, jossa hän saa tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavaa ohjausta ja modernia hoitoa.

Juha-Pekka Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030