Pärnäsen reseptit
Hän toimii moottorina Lääkäriliiton edunvalvonnan ja lobbauksen valmistelussa. Hän seuraa, mitä terveydenhuollossa tapahtuu. Kun on kyse terveyspolitiikasta, Heikki Pärnäsellä on mielipide.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Parnasen_reseptit3.jpg
Hän toimii moottorina Lääkäriliiton edunvalvonnan ja lobbauksen valmistelussa. Hän seuraa, mitä terveydenhuollossa tapahtuu. Kun on kyse terveyspolitiikasta, Heikki Pärnäsellä on mielipide.
Savolaistaustainen Helsingissä työskentelevä tamperelainen
Kuka: Heikki Pärnänen, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja
Ikä: 57
Erikoisala: Yleislääkäri
Perhe: Naimisissa, kolme aikuista lasta, kaksi lastenlasta, koira Jere.
Harrastukset: Periaatteessa matkailu ja lukeminen, käytännössä ruoanlaitto ja romanttisten hömppäelokuvien katsominen.
Yöpöydällä: Maarit Huovisen Tyttö ja nauhuri
Oma terveyspoliittinen triage
Kiireellisimmät tapaukset – hoidettava välittömästi:
1. Sosioekonominen epätasa-arvo
”Meidän järjestelmässämme on monen tason terveydenhuoltoa, terveyskeskuksista YTHS:n kautta työterveyshuoltoon. Hoitoon pääsy on vaikeinta niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Köyhät ovat sairaimpia, mutta saavat vähiten palveluita.”
2. Hoitoonpääsy
”Suomen erikoissairaanhoitoa kehutaan erinomaiseksi. Niin se onkin, mutta hoitojonot ovat liian pitkiä. Liian usein potilaan sairauspäivärahakausi kuluu hoitoonpääsyä odotellessa. Koko terveydenhuollon perustasolta kuntoutukseen pitäisi sujua jouhevasti.
Nuorten syrjäytymisessä konkretisoituu, mitä pahimmillaan voi tapahtua, jos palvelut eivät toimi. Jos emme saa autettua heitä ajoissa, lopputuloksena saattaa olla, etteivät he koskaan pääse töihin. Osaa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista voi auttaa terveydenhuollon keinoin.”
Toimiston top 3
”En minä yksin tätä tee, todellakaan. Politiikkatoimiala on Lääkäriliiton moottori, joka vastaa valmistelusta. Me keräämme tietoa liiton näkemysten, kannanottojen, tavoitteiden ja lausuntojen taustalle.”
1. Työaika
”Juuri nyt edunvalvonnassa on tapetilla esimerkiksi työaikadirektiivi, jonka uudistamisen valmistelu alkoi jo vuosituhannen vaihteessa. Yli 20 EU-maan työaikalainsäädäntö ei täytä nykyisen työaikadirektiivin määräyksiä.
Vuorokausilepoa koskeva linjaus on tärkeä suomalaisten lääkäreiden kannalta. Työaikadirektiivin perussäännön mukaan se on 11 tuntia, mutta Suomen työaikalain mukaan siitä voidaan sopia toisin. Lääkärisopimuksessa ei ole vuorokausilepoa koskevia määräyksiä. Toinen tärkeä asia on periaate, jonka mukaan työpaikallaoloaika on työaikaa. Nythän vaikkapa lääkäreiden koulutusta ei lasketa työaikaan, vaikka se tapahtuisi työpaikalla.”
2. Autonomia
”Professioasioissa tärkeä ajankohtainen asia on kysymys lääkärin autonomian tulevaisuudesta. Lääkärin autonomiaan kuuluu niin vapaus kuin vastuukin toimia potilaan parhaaksi. Meidän pitää itse pohtia jatkuvasti, missä autonomian rajat kulkevat. Muuten joku muu koettaa määrittää sen.”
3. Sote
”Terveyspolitiikassa sote-uudistus pysyy pinnalla, se kun liittyy kaikkiin Lääkäriliiton intresseihin lääkäreiden työoloista koulutustarpeisiin. Sote-uudistus on oikeastaan ollut työsarkaani siitä asti kun tulin Lääkäriliittoon neuvottelupäälliköksi 2008.
Lääkäriliitto on antanut järjestämislaista ministeriöille ja eduskunnalle viime vuosina useita lausuntoja, kuulemiskirjeitä, muistioita ja kannanottoja. Olemme laatineet tiedotteita ja Lääkärilehdessä on ollut lukuisia pääkirjoituksia aiheesta. Olemme yrittäneet aktiivisesti vaikuttaa lain sisältöön.”
Sote: mummonkylvetystä ja neurokirurgiaa
”Järjestämislain sisältö ei vastaa meidän näkemystämme. Tuottamisvastuulliset kuntayhtymät ovat turha väliporras. Sote-alueilla pitäisi olla valta rakentaa tarkoituksenmukainen tuotantorakenne alueellaan. Ei ole järkeä, että sama tuottaja vaikkapa Uudellamaalla vastaa Pornaisten mummonkylvetyksestä ja HYKS:n huipputason neurokirurgiasta. Liiton mielestä ei kannata rakentaa julkista monopolia, vaan toteuttaa kunnollinen monituottajamalli.
Monikanavaisen rahoituksen purkamista pohtiva työryhmä istuu helmikuun loppuun. Sote-uudistus ja rahoitusuudistus pitäisi minusta kytkeä yhteen ja antaa seuraavan eduskunnan päättää uudistuksesta ensitöikseen.”
Treffejä puolueiden kanssa
”Olemme varustautuneet eduskuntavaaleihin viime keväästä lähtien. Meillä on viiden teeman ympärille rakennettu tavoiteohjelma, joka on esitelty kaikille puolueille. Tavoitteet eivät koske vain lääkärin työtä, vaan terveydenhuoltoa laajemminkin. Keskeinen teema on syrjäytymisen ehkäiseminen. Terveydenhuolto ei voi ratkaista sitä, mutta jossain asioissa sillä on tärkeä tehtävä. Tavoiteohjelma on otettu puolueissa mielenkiinnolla vastaan.
Muutama puolue on ottanut meihin yhteyttä nyt vaalien alla. Tapaamme heidät mielellämme.
Sote-uudistus rahoitusratkaisuineen herättää varmasti keskustelua vaalien alla. Uskon, että myös omantunnon kysymykset, kuten paperittomien hoito ja abortti, puhuttavat.”
Muuttuuko vaikutusvalta?
”Ajat ovat kiinnostavat, kun yritetään rakentaa ammattiliittojen yhteistä toimijaa EK:n vastapainoksi. SAK ja STTK ovat yhdistymässä, mutta Akava jää ulkopuolelle.
Kentän muuttuessa meidän pitää yksittäisenä akavalaisena liittona miettiä, mikä on Akavan rooli uudessa tilanteessa. Ja tietysti mikä on Lääkäriliiton rooli Akavassa. Muuttuuko meidän vaikutusvaltamme? Muuttuuko Akava?
Lääkäriliitto on neuvotellut lääkärisopimuksen, vaikka Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko onkin ollut sopimuksen virallinen allekirjoittaja. Nyt pitää katsoa myös, vaikuttavatko muutokset lääkärisopimuksen itsenäisyyteen.”
Some – totta kai
”Minusta on tärkeää, että terveyspolitiikasta keskustellaan. Sosiaalisessa mediassa keskustelua on hyvä herätellä. Minulla on kuutisensataa seuraajaa Facebookissa ja julkaisen taajaan mielipiteitäni ja linkkaan muiden kannanottoihin – silloinkin, kun he ovat ihan eri mieltä kuin minä.
Katson aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi kännykästä sähköpostit, uutiset ja some-viestit. Olenko silloin töissä, en tiedä. Eniten keskustelua minun Facebook-sivuillani on viime aikoina herättänyt sote ja paperittomien hoito.”
Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä
Lue koko juttu perjantaina 20.2.2015 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 8/2015.
