Ajan­kohtai­sta

Eksoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus jatkuu

Organisaatiomme ei ole koskaan valmis, kertoo aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Salmisaari2.jpg

Organisaatiomme ei ole koskaan valmis, kertoo aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari.

Ei potilasjonoja, ei henkilöstöpulaa ja toimintamenojen kasvu on pysähtynyt. Siinä muutamia Etelä-Karjalan mielenterveys- ja päihdepalvelujen remontin tuloksia.

Menestyksekäs muutos on kerännyt parin viime vuoden aikana runsaasti huomiota. Eksoten aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo ­Salmisaari sai urakastaan Vuoden Maineteko -tunnustuksenkin.

Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, Salmisaari toteaa. Luvassa on vielä useita uudentyyppisiä toimintatapoja.

Yksi iso uudistus on helmikuun puolivälissä uusissa tiloissa avautuva Aikuisten keskus. Sinne on koottu yhdeksi tiimiksi aikuissosiaalityö, etuuskäsittely, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttopalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuva työ sekä työelämäosallisuuden organisaatio.

Toinen käynnissä oleva uudistus on päihtyneen asiakkaan polku, jonka osana on luotu uudenlainen päihdeasumisen portaikko.

– Organisaatiomme ei ole koskaan valmis. Haasteena on havainnoida asiakaskuntamme muuttuvat tarpeet ja ylläpitää palvelujen tuottamiseen tarvittava ketteryys, Salmisaari sanoo.

Keskeinen ideologia uudistusten taustalla on, että kun yksilö hakeutuu palvelujärjestelmään, hän kokee tulevansa palkituksi. Ihmisen vaivoja ei epäillä eikä hän joudu taistelemaan palveluista.

Hoitoon pääsee 24/7

Salmisaari myöntää, että vuonna 2010 alkanut uudistus ei ole ollut helppo eikä kivuton. Vakiintuneista toimintatavoista luopuminen on vaikeaa.

– Tosiasia on, että tässä järjestelmässä pystytään täyttämään päivät aivan hyvin ilman ensimmäistäkään asiakasta. Meillä oli esimerkiksi yksikkö, jossa keskimääräinen käyntimäärä päivässä oli 1,8. Samaan aikaan ulkopuolella oli pitkät jonot.

Nykyisin henkilöstö on Salmisaaren mukaan jo melko tyytyväinen, sillä positiiviset tulokset näkyvät.

Uudistuksessa koottiin kaikki mielenterveys- ja päihdealan toimijat saman sateenvarjon alle, hallintorajoista välittämättä. Vuonna 2014 mukaan liitettiin myös aikuissosiaalityö. Päällekkäiset toiminnat karsittiin ja palveluvalikoimaa laajennettiin merkittävästi.

Salmisaaren mukaan keskeistä on, että kuka tahansa voi nyt tulla hoitoon milloin vain. Keskussairaalan ensiavun vieressä on matalan kynnyksen mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikka, joka on aina avoinna.

– Lisäksi varmistamme, että jatkoprosessit toimivat, koska muutenhan tämä menee hetkessä tukkoon.

Salmisaaren mukaan tärkeää toimintaa on myös liikkuva, asiakkaan elinympäristöön tehtävä työ. Sen kautta varmistetaan hoidon ja todellisuuden kohtaaminen sekä tavataan omaiset. Lisäksi suhtautumista palveluasumiseen on muutettu: enää ihmistä ei sijoiteta pysyvästi kodin ulkopuolelle, vaan häntä yritetään aktiivisesti kuntouttaa itsenäiseen elämään. Palvelukoti on vain välivaihe.

Ei helppo 
ajattelutapa lääkäreille

Palvelut pitää hahmottaa asiakkaan elämän kannalta, ei järjestelmän näkökulmasta. Se oli Salmisaaren lähtökohta. Tällainen ajattelutapa ei ole ollut helppo lääkäreille, jotka olivat tottuneet suunnittelemaan ja johtamaan toimintaa diagnostiikan pohjalta.

Yleispätevää uudistusreseptiä, jolla asiat saataisiin kuntoon kaikkialla, Salmisaari ei voi antaa. Uudistukset on toteutettava joka paikassa omalla tavallaan, sillä ihmiset ja toimintaympäristöt ovat erilaisia.

– Tehkää uudistukset yhdessä toisianne rohkaisten ja yrittäkää välttää likainen peli, Salmisaari neuvoo.

Mari Heikkilä
Kuva: Ari Nakari

Lue koko juttu perjantaina 27.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 9/2015.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030