Tietojärjestelmälääkärien potentiaali 
jää käyttämättä

– Työhön pitäisi varata enemmän 
aikaa. Se maksaisi itsensä takaisin parempina tietojärjestelminä, 
Filip Scheperjans sanoo.

http://www.laakarilehti.fi/pics/scheperjans3.jpg

Kaksi tuntia. Sen verran neurologina HYKS:ssä työskentelevälle Filip Scheperjansille on virallisesti varattu viikoittain aikaa tietojärjestelmätyöhön.

Aika riittää kollegoiden it-tukena toimimiseen, muttei järjestelmien kehittämiseen. Kliinisessä työssä muutaman tunninkin irrottaminen voi olla käytännössä hankalaa.

Lääkäriliiton tietojärjestelmälääkärit-alaosasto selvitti keväällä 2014 jäsentensä taustoja ja työnkuvaa. Kyselyn mukaan yli 60 prosenttia tietojärjestelmälääkäreistä tekee työtään ylitöinä.

– Työhön pitäisi varata enemmän ­aikaa. Se olisi työnantajalta investointi, mutta maksaisi itsensä takaisin parempina tietojärjestelminä, Scheperjans ­arvioi. Hän on alaosaston puheenjoh­taja.

Sovelluskoulutuksen 
lisäksi johtamisoppia

Yli puolet kyselyyn vastanneista tietojärjestelmälääkäreistä työskenteli sairaalassa, ylilääkäreiden osuus oli 46 prosenttia. Viidenneksen työnimikkeenä oli ­tietojärjestelmä- tai tietohallintolääkäri. Lähes yhdeksän kymmenestä teki tietojärjestelmätyötä osa-aikaisena.

– On tärkeää, että kosketus kliinisen työn arkeen säilyy, Scheperjans sanoo.

Scheperjans pitää hajanaisuutta suurimpana ongelmana tietojärjestelmä­lääkärin työssä. Tietojärjestelmälääkärit ovat hajallaan organisaatiossa, eivätkä välttämättä tiedä toisistaan. Hallintokaan ei aina tunnu tietävän heistä.

Niinpä meneillään olevista hankkeista saattaa saada tiedon sattumalta tai ei ollenkaan. Toisinaan Scheperjans ehtii myös projektiluonteisiin hankkeisiin mukaan, kunhan saa niistä tiedon. Jatkuvuus puuttuu.

– Alaosasto perustettiin osaltaan siksi, että saisimme muodostettua jonkinlaista verkostoa. Meidän kauttamme organisaatiot voivat myös saada tarvitessaan yhteyden tietojärjestelmälääkäreihin.

Kyselyn mukaan 63 prosenttia tietojärjestelmälääkäreistä oli saanut koulutusta tehtäväänsä.

Scheperjansin mukaan koulutus on kuitenkin liian usein sovellusten käyttökoulutusta ja muita satunnaisia kursseja. Niiden sijaan tarvittaisiin vaikkapa johtamiskoulutusta ja oppia muiden motivoimiseen.

Scheperjans toivoisi, että tietojärjestelmälääkäri pyydettäisiin mukaan ajoissa, kun uusia järjestelmiä tai päivityksiä suunnitellaan. Käytännön työtä tekevä lääkäri on paras arvioimaan, mikä tietojärjestelmässä on olennaista kliinisen työn kannalta.

– Työprosessien analysoiminen on iso osa tätä työtä, tai ainakin sen pitäisi olla. Olisi hyvä, jos työprosesseja ja tieto­järjestelmiä kehitettäisiin rinnakkain, jotta saataisiin parhaat puolet molemmista toisiaan tukemaan.

Jos esimerkiksi joka klinikassa olisi ainakin yksi osa-aikainen tieto­järjes­telmälääkäri ja he tekisivät ­jatkuvaa ­yhteistyötä myös tietohallinnon kanssa, työhön saataisiin jatkuvuutta ja tehoa.

Töihin halutaan: 
vähiten vastahakoinen

Suunnittelussa on välillä vaikea päästä irti totutusta. Järjestelmien toimimat­tomuudesta valittamisen ja vikojen vii­lauksen sijaan pitäisi pystyä ajattelemaan avoimin mielin. Ongelmana on myös, että usein nykyisissä järjestelmissä ei ole riittävästi joustavuutta hyvien ideoiden toteuttamiseen.

– Kokonaisuus on monimutkainen ja tarvitaan tietojärjestelmälääkäreitä, jotka ovat perehtyneet asioihin. Muuten työryhmissä voi istua vastahakoisia ­lääkäreitä, joilla ei ole riittävästi kokemusta eikä aikaa syventyä tehtävään.

Scheperjans kertoo päätyneensä ­hommaan samoin kuin moni muukin – olemalla vähiten vastahakoinen. Työlle on vaikea löytää tekijöitä.

– Nuoria lääkäreitä pitäisi saada enemmän mukaan. Ilmeisesti hommaa pidetään joko epäkiinnostavana tai ­sitten sen epäillään haittaavan etenemistä.

Scheperjans arvioi, että tilannetta ­parantaisi, jos tietojärjestelmälääkärin työstä voisi saada esimerkiksi hallinnollisia pisteitä erikoistumisvaiheessa.

Apottia tehdään oikein

HUS-piirissä meneillään olevaan ­uuteen potilas- ja asiakastietojärjestelmähankkeeseen, Apottiin, Scheperjans suhtautuu luottavaisesti.

– Hankintaprosessia on lähdetty tekemään myös tulevien käyttäjien näkö­kulmasta.

Scheperjansin mukaan niin työnantajan kuin lääkäreiden itsensäkin pitäisi panostaa enemmän tietojärjestelmien kehittämiseen.

– Minusta lääkäreiden pitäisi osallistua innokkaammin kehittämistyöhön. Jos ei suostu tekemään osaansa, on ­turha valittaa toimimattomista järjestelmistä. Mutta pallo on nyt työnantajilla. Työntekijöitä pitää kuunnella ja järjestelmien kehittämiseen pitää varata ­pysyvästi lääkäriresursseja. Muuten ­tilanne ei tule muuttumaan parem­maksi. n

Teksti Hertta Vierula
Kuva: Sami Perttilä