Mikä saa lääkärin mukaan politiikkaan?
Monet kokeneet kliinikot ovat kevään eduskuntavaaleissa ehdolla ensimmäistä kertaa. Mikä saa lääkärin kiinnostumaan vaikuttamisesta? Ja mitä eväitä kliininen työ antaa politiikkaan?
http://www.laakarilehti.fi/pics/eduskunta2.jpg
Monet kokeneet kliinikot ovat kevään eduskuntavaaleissa ehdolla ensimmäistä kertaa. Mikä saa lääkärin kiinnostumaan vaikuttamisesta? Ja mitä eväitä kliininen työ antaa politiikkaan?
”Lääkäri tuo kentän ääntä päätöksentekoon”
MIA LAIHO, Espoo
KOKOOMUS
LT, sisätautien erikoislääkäri, eMBA Mia Laiho, 45, aktivoitui kunnallispolitiikkaan lasten myötä.
– Lasten kanssa käytti enemmän kunnan palveluita ja silloin alkoi kiinnostaa, miten asiat voisi hoitaa järkevämmin. Kunnallispolitiikasta kiinnostus laajeni valtakunnallisiin asioihin.
Laiho työskentelee Helsingin kaupungin päivystystoimintojen johtajalääkärinä.
Hän katsoo, että lääkäriys tuo substanssiosaamista ja lääkäri pystyy viemään kentän ääntä päätöksentekoon.
– Päivystys on läpimenopaikka, jossa yhteistyö eri tahojen kanssa ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Tämä ja pitkä johtamiskokemus ovat valmentaneet myös politiikkaan.
– Sote-uudistus vaatii asiantuntemusta ja on hyvä, että poliitikko tuntee kentän ja tarpeet. Poliitikon pitää kyetä laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja ymmärtämään, millä on merkitystä esimerkiksi ennaltaehkäisevissä palveluissa tai hoitoketjujen sujuvuudessa.
Lasten, nuorten ja vanhusten asioita painottava Laiho perää palvelujen suunnittelua asiakas- eikä järjestelmälähtöisyydestä.
– Asiakasnäkökulma on tärkeää huomioida ja tarjota palveluja, joista on todella hyötyä. Asiakaslähtöisyys ei tarkoita sitä, että asiakas voi sanella, mitä hän tarvitsee, vaan ammattilaisen tehtävänä on arvioida esimerkiksi lääketieteellinen hoidon tarve. Hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä potilaan kanssa.
”Lääkäri herättelee potilasta muutokseen, samaa tarvitaan ihmiskunnalle”
ANTTI LOIMALAHTI, Iisalmi
VIHREÄT
Psykiatriaan ja päihdepsykiatriaan erikoistuva Antti Loimalahti, 46, työskentelee psykiatrina Ylä-Savon sotessa. Politiikkaan hän lähti mukaan pari vuotta sitten.
– Vaikka lääkäri hoitaa yksilöitä, pystyy lääkärin työssä hahmottamaan sitä, miten poliittiset päätökset vaikuttavat myös yksilöiden terveyteen. Silloin haluaa olla mukana vaikuttamassa, että päätöksiä tehtäisiin järkevästi.
Loimalahti puhuu ympäristön ja maailman parantamisen puolesta.
Hän toteaa, että ekologinen systeemimme ei ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan muutoksia ja vaatimattomampaa elämäntapaa.
– Lääkärikin sanoo potilaalle, ettei näin voi jatkua ja auttaa elämäntapamuutoksessa. Samoin nyt pitää herätellä ihmiskuntaa, ettei nykyinen kulutus voi jatkua.
Loimalahti korostaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integroinnin jatkamista.
– Nythän edes sairaalan erikoisalat eivät keskustele aina riittävästi keskenään. Meillä on Ylä-Savon sotessa toimiva integroitu malli. Painotan myös varhaisia palveluita ja asiakaslähtöisyyttä organisaatiokeskeisyyden sijaan.
Lääkäritaustan ansiosta kynnys politiikkaan on ehkä matalampi kuin muuten, hän pohtii.
– Lääkäri on tottunut tekemään analyyttisesti tilannearvion ja päättämään, miten toimitaan. Myös lääkärin johtamistaidot ovat politiikassa eduksi.
”Lääkäriltä analyyttistä ajattelua politiikkaan”
JUHA MUSTONEN, Joensuu
KESKUSTA
Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, dosentti Juha Mustonen, 57, lähti politiikkaan kolme vuotta sitten ja nousi heti kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajaksi.
– Olen huomannut, etteivät asiat parane valittamalla tai ongelmia luettelemalla. Silloin tuli aika tarttua toimeen.
Sydänpotilaiden hoitoa alueellaan kehittänyt Mustonen toimii Pohjois-Karjalan keskussairaalan konservatiivisen palvelualueen johtajana.
Hän näkee työssään perusterveydenhuollon ongelmat.
– Lääkärivajeen takia potilaat eivät aina pääse ajoissa hoitoon ja vaihtuvat lääkärit vaikeuttavat hoidon jatkuvuutta. Erikoissairaanhoito sen sijaan toimii.
Ensi vaalikaudella sote-uudistus tulee saada maaliin, Mustonen korostaa.
– Henkilökunta on jo turhautunut odottamaan ratkaisuja. Myös rahoitus tulee miettiä uudelleen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiukka jako ei ole nykypäivää.
Itä-Suomen elinvoimaisuutta ja työllisyyden parantamista painottava Mustonen uskoo, että lääkäritausta sopii politiikkaan.
– Lääkärin työssä on oppinut toimimaan rauhallisesti ja analyyttisesti akuutissakin tilanteessa. Samoin poliitikon pitää kyetä tekemään ratkaisuja ja kantamaan niistä vastuun. Mikään ei toimi, jos ei uskalleta päättää ja mennä eteenpäin.
”Paikallisia malleja ei saa unohtaa sote-uudistuksessa”
SIRPA RINTALA, Jämsä
PERUSSUOMALAISET
LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Sirpa Rintala, 60, kiinnostui politiikasta viime eduskuntavaalien jälkeen.
– Hallituspolitiikka on ollut selvästi ihmisiä eriarvoistavaa ja menestyjiä suosivaa. Jos voin tehdä jotain säilyttääkseni Suomen tasa-arvoisena maana, teen sen mielelläni.
Rintalalla on pitkän linjan kokemus terveydenhuollosta. Hän ehti työskennellä 14 vuotta sairaanhoitajana ennen valmistumistaan lääkäriksi.
Nykyään hän toimii Jokilaakson sairaalassa anestesiatoiminnasta vastaavana lääkärinä.
– Meillä on ainutlaatuinen ja toimiva malli terveydenhuoltoon. Kunta järjestää ja yksityisen, kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteisyritys Jokilaakson terveys tuottaa palvelut. Potilaille tarjotaan hyvää hoitoa. Sote-uudistuksessakin pitäisi hyödyntää paikallisia kokemuksia eikä pakottaa kaikkia samaan muottiin.
Rintala painottaa pienten paikkakuntien elinvoimaisuuden kasvattamista sekä bioteollisuuden ja työpaikkojen lisäämistä.
– Toivon olevani jatkossakin ihminen enkä poliitikko. Tilanteeni on ihanteellinen. Jos en pääsekään eduskuntaan, olen tyytyväinen saadessani jatkaa kliinistä työtä.
”Perusterveydenhuollossa näkee yhteiskunnan tilan”
KIRSI TIMONEN, Heinola
KRISTILLISDEMOKRAATIT
Yleislääketieteen erikoislääkäri Kirsi Timonen, 50, toimii Heinolan kaupungin perusterveydenhuollon ylilääkärinä ja on toista kauttaan kaupunginvaltuustossa.
– Kunnallispolitiikka tuo arvokasta kokemusta nähdä asioita toiselta puolelta. Päättäjä joutuu tekemään myös kompromisseja, sillä asioita tarkastellaan kokonaisuuden kannalta.
Taustaltaan hän on pitkän linjan terveyskeskuslääkäri.
Timosen mukaan perusterveydenhuollossa näkee hyvin lähipalvelujen tarpeellisuuden. Yhteiskunnan muutokset, kuten terveyserojen, eriarvoistumisen ja työttömyyden kasvu, heijastuvat työssä. Myös alkoholipolitiikan vapautuminen ja vanhusten hoidon nykytila näkyvät.
Teemoikseen Timonen nostaa työllisyyden ja talouden kohentamisen lisäksi sote-uudistuksen. Hän muistuttaa, etteivät päätökset saa hankaloittaa työntekoa. Esimerkkinä hän nimeää Kanta-järjestelmän.
– Ruohonjuuritasolla se on lisännyt tehottomuutta. Tietoturvaan perustuva järjestelmä vaatii klikkailuja ja vie aikaa potilastyöstä. Tällaista tehottomuuden kasvua julkinen talous ei kestä.
Hän näkee lääkärin taitojen sopivan politiikkaan.
– Lääkäri on tottunut kokonaisuuksien hahmottamiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon. Lääkärin työ myös tarjoaa näköalapaikan siihen, miten ihmisten arki sujuu.
”Lasten mielenterveyttä voi ostaa rahalla”
JAANA WESSMAN, Espoo
VASEMMISTOLIITTO
Viime eduskuntavaalien lopputulos kannusti politiikan pariin myös lastenpsykiatriaan erikoistuvan Jaana Wessmanin, 41.
Wessman työskentelee Helsingin kaupungin lastenpsykiatrian poliklinikalla. Hänellä on myös taustaa tutkimustyöstä, sillä hän on tietojenkäsittelytieteestä valmistunut FT.
Tärkeimmiksi teemoikseen hän nimeää ilmastonmuutoksen pysäyttämisen, perusturvan noston ja Suomen talouden kääntämisen nousuun.
– Perheiden toimeentulon heikentyminen näkyy valitettavasti lasten mielenterveysongelmissa ja siten lastenpsykiatrin työssä. Samoin koulujen resurssien tiukentuminen heikentää potilaittemme asemaa. Lasten mielenterveyttä voisi todella ostaa rahalla.
Wessmanin mielestä lääkäriys valmentaa hyvin politiikkaan.
– Useimmat lääkärit kohtaavat työssään laajasti tavallisia kansalaisia, joten lääkärillä on hyvin kosketuspintaa ihmisten arkeen. Iso osa työstä on ihmisten kohtaamista, tiedon omaksumista ja tuomista päätöksentekoon sekä päätösten perusteiden kansantajuista selittämistä. Tätä kaikkea poliitikonkin pitäisi tehdä.
Lääkäriehdokkaat:
• Keski-ikä: 56
• Nuorin ehdokas: 37
• Vanhin ehdokas: 73
(Tiedot koottu 5.3.2015.)
Jutun haastateltavat on valittu eduskuntapuolueista, joilla on ensimmäistä kertaa valtakunnallisissa vaaleissa mukana olevia lääkäriehdokkaita.
Maria van der Meer
Kuva: Vastavalo, kuvankäsittely Tarja Patrikainen
Lisää tietoa mm. lääkäriehdokkaiden erikoisaloista ja puoluejakaumasta koko artikkelista. Lääkäriehdokkaiden varsinaiset esittelyt ensi viikon Lääkärilehdessä.
