Hoitokäytännöt yhtenäisiksi stabiilin sepelvaltimotaudin uudella Käypä hoito suosituksella
Uutta suosituksessa ovat kannanotot beetasalpaajien ja tietokonetomografian käytöstä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A7398652_sydankayra-1.jpg
Stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa tulee käyttää ensisijaisesti rasitus-EKG-tutkimusta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan. Hoidon perustana ovat riskitekijöiden minimointi ja ennustetta parantava sekä oireita lievittävä lääkehoito.
– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon. Käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela TYKS:stä. Hän toimi suositustyöryhmän puheenjohtajana.
Beetasalpaajat eivät ole rutiinilääkkeitä kaikille
Stabiilin sepelvaltimotaudin Käypä hoito -suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa.
Uutta Käypä hoito -suosituksessa ovat kannanotot beetasalpaajien ja tietokonetomografian käytöstä.
– Beetasalpaajien asemaa on uudessa suosituksessa laskettu. Ne eivät ole rutiinilääkkeitä ihan kaikille potilaille. Suosituksessa otetaan kantaa myös siihen, missä tilanteissa tietokonetomografiaa voidaan käyttää, kuvaa Porela.
Pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta tulee harkita, jos oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä HYKS:n kardiologian ja sisätautien erikoislääkärin Ilkka Tieralan mukaan.
– Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo ja statiini sekä tarvittaessa muut lääkkeet. Leikkaushoitoon voidaan päätyä, jos potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, Tierala sanoo.
Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia
