Ajan­kohtai­sta

Tukea silmätikulle

Mitä tehdä, kun joutuu julkisuudessa ammattikuntaa edustaessaan kohtaamaan henkilökohtaisia syytöksiä?

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/media2.jpg

Mitä tehdä, kun joutuu julkisuudessa ammattikuntaa edustaessaan kohtaamaan henkilökohtaisia syytöksiä?

Depression Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Erkki Isometsä joutui vuosi sitten myrskyn silmään.

Julkisuudessa esitettiin, että hän on vahvasti sidoksissa lääketeollisuuteen ja ajaa sen intressejä.

– Ylen MOT-ohjelmassa kysyttiin, paljonko minulle maksetaan masennuslääkkeiden puolesta puhumisesta. Jo kysymyksen muotoilu sisälsi syytöksen, Isometsä toteaa.

– Olin lopettanut kaiken yhteistyön lääketeollisuuden kanssa pari vuotta ­aiemmin. Koin tilanteen kohtuutto­mana.

Vastuu useammille hartioille

Isometsä puhui kokemuksistaan Duodecimin ja Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä -seminaarissa huhtikuussa.

Hänen mielestään lääkäri jää helposti yksin puolustamaan lääketieteellistä tietoa ja lääkärien toimintatapoja.

– Kun lääkäri on julkisuudessa ammattikuntansa edustajana ja joutuu silmätikuksi, olisi kohtuullista, että hän saisi julkisessa keskustelussa tukea muilta asiantuntijoilta ja lääkärijärjestöiltä. Median keinotekoisesti luoma henkilöityminen pitäisi torjua.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on samoilla linjoilla.

– Liitto tukee jäseniään edunvalvonnassa ja vaikkapa hoitovirhesyytöksissä. Miksi ei myös silloin, kun jäsenet joutuvat kovaan paikkaan julkisuudessa.

Halila arvioi, että liitto voisi esimerkiksi osallistua julkiseen keskusteluun ja toisaalta tarjota keskusteluapua tukea toivovalle lääkärille.

– Lääkäriliitto voisi myös avata lää­kärikunnan toimintatapoja suurelle yleisölle. Lääkäri on usein jo lähtökohtaisesti altavastaajana, kun puhutaan yksittäisistä potilaista.

Kuinka paljon sidonnaisuus sitoo?

Isometsän mielestä lääkärikunnan pitäisi tuoda selkeämmin esiin, mitä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tarkoittaa.

– Suuri yleisö ei välttämättä tiedä, ­mitä eroa on sidonnaisuudella ja lahjuksella, eikä sitä, että tunnontarkka sidonnaisuuksien raportointi tarkoittaa pienimpienkin kontaktien kirjaamista. Sidonnaisuus tarkoittaa, että eturistiriita voisi olla olemassa, ei sitä, että asiantuntija on ostettu.

Halila tunnistaa ongelman. Hän ar­vioi, ettei kaikesta yhteistyöstä kieltäy­tyvä lääkäri ehkä ole paras mahdollinen asiantuntija. Paljon luentopalkkioita saanut lääkäri on todennäköisesti ammattikunnan piirissä arvostettu.

Halilan mukaan on hyvä, jos yhteistyötä on monen eri toimijan kanssa, jolloin sidonnaisuudet eivät ole yksipuo­lisia.

– En pidä hyvänä, jos lääkärit sidonnaisuuksien pelossa jättävät kaiken yhteistyön lääketeollisuuden kanssa. Esimerkiksi lääketutkimuksiin tarvitaan lääkäreitä.

Halila muistuttaa, että sidonnaisuuksia on yleensä keskustelun kaikilla osapuolilla. Vain osa niistä on taloudellisia.

– Olisi hyvä, jos muidenkin sidonnaisuudet tuotaisiin esiin.

Oppia keskusteluun

Isometsä kaipaisi lääkäreille koulutusta vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen.

– Kaikki osapuolet eivät käy sivistynyttä keskustelua. Lääkärienkin pitäisi opetella puolustamaan kantojaan nykyistä suoremmin ja selkeämmin.

Halila kertoo, että liiton koulutukset, jotka käsittelevät julkisuuden kohtaamista, ovat suosittuja. Koviin paikkoihin joutuvillekin on tarjolla tukea.

– Meihin voi olla yhteydessä – joko viestintään tai toiminnanjohtoon. Toimintatavat mietitään aina erikseen.

Hertta Vierula
Kuva ja kuvankäsittely: Panthermedia / Tarja Patrikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030