Ajan­kohtai­sta

Milloin botuliinia virtsarakkoon?

Nyt on pakko kysyä -palsta summaa perustiedot kyselyjä herättäneestä yliaktiivisen virtsarakon hoidosta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/botuliinihoito2.jpg

Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa Botoxista yliaktiivisen virtsarakon hoidossa. Monilta lääkäreiltä on sen jälkeen kyselty asiasta.

Kenelle virtsarakon botuliinihoitoa ­annetaan, HUS:n urologian osaston vastaava ylilääkäri Jukka Sairanen?

– Selvästi suurin potilasryhmä ovat neurogeenisesta virtsarakon toimintahäiriöistä kärsivät, joille on annettu botuliinihoitoja jo noin ­kymmenen vuoden ajan. Tyypillisiä potilaita ovat selkäydinvammaiset, esimerkiksi ­kolaripotilaat, joilla on rakon hyper­refleksia, sekä MS-tautia sairastavat.

– Viime vuonna botuliinin käyttö­aiheeksi tuli myös idiopaattisen yli­aktiivisen virtsa­rakon hoito silloin, kun oraalinen lääkehoito ei auta. Lisäksi sitä on käytetty yksittäistapauksissa kokeile­vana hoitona tiheävirtsaisuudessa ilman motorista yliaktiviteettia, lähinnä virtsarakon kipuoireyhtymissä.

Ketkä tekevät hoitoja?

– Kyseessä on virtsarakon endoskooppinen toimenpide, joita tekevät vain urologit. Toimenpiteitä tehdään urologisissa yksiköissä ympäri Suomea.

Milloin hoitoa käytetään idiopaattiseen yliaktiiviseen virtsarakkoon?

– Jos virtsankarkailu haittaa normaalia elämää ja esimerkiksi vaatii runsaasti vaippoja. Aina ensin kokeillaan oraalisia lääkkeitä.

– Teemme kaikille potilaskandidaateille urodynaamisen tutkimuksen. Pelkän lähetetiedon perusteella ei botuliinia laiteta, sillä kyseessä on kallis ja inva­siivinen hoito.

– Jos tiheävirtsaisuuspotilaalla ei ole motorista yliaktiviteettia, voi kyseessä olla tuntopuolen ongelma tai opittu tapa. Silloin botuliinia ei käytetä.

Yksityisellä puolella ainakaan Terveys­­talo ei tee virtsarakon botu­liinihoitoja, koska heillä ei ole laitteistoja muun muassa uro­dynaamisiin tutkimuksiin. Miten yleinen toimenpide on, ja onko se yleistymässä?

– Annoimme HYKS-alueella viime vuonna leikkaussalissa hoitoa 45 potilaalle, joilla oli neurogeeninen virtsarakon toimintahäiriö. Lisäksi teimme polikliinisesti toimenpiteen 30 potilaalle, joista osalla on idiopaattinen yliaktiivinen virtsa­rakko.

– Botuliinihoito ei ole kuntapuolella nopeasti yleistymässä idiopaattisen yliaktiivisen virtsarakon hoidossa, sillä se on kallis ja invasiivinen toimenpide ja sitoo hoito­resursseja. Neurogeenisen vaurion potilailla hoito on vakiintunut.

Paljonko hoito maksaa?

– Kuntalaskutus leikkaussalissa tehtävästä toimenpiteestä on noin 1 240 euroa ja polikliinisenä noin 670 euroa.

Mitkä ovat riskit, sivuvaikutukset ja vasta-aiheet?

– Toimenpiteessä ei ole isoa riskiä. Lääkeaine viedään neulalla virtsa­rakkoon.

– 5–30 prosentilla yliaktiivisen rakon vuoksi hoidetuista botuliini lamaa rakkoa niin paljon, ettei potilas pysty pissaamaan. Tämä täytyy kertoa potilaalle. Hänen täytyy olla valmis toistuvasti katetroimaan rakkonsa tyhjäksi.

– Jos potilaalla on virtsatieinfektio, sivuvaikutuksena voi tulla krooninen ­virtsatietulehdus. Myös ohimenevää verenvuotoa virtsarakosta voi tulla.

– Hoito on hyvin siedetty. Vasta-aiheita botuliinille ei synny harvalla pistovälillä.

Entä hoidon teho ja uusintaväli?

– Teho on hyvä, botuliini lamaa rakkoa. Siitä kertoo sekin, että osa potilaista menee retentioon. Vaikutusaika on 6–9 kuukautta. Jos vaste on hyvä, hoito uusitaan 9 kuukauden kuluttua.

Mari Heikkilä
Kuva: PantherMedia

Onko sinulla hyvä kysymys?

Lähetä se Nyt on pakko kysyä -palstalle

laakarilehti@laakarilehti.fi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030