Lumekirurgia sai Lääkärilehden väitöskirjapalkinnon

Suomalaisten väitöskirjojen taso oli vuonna 2014 poikkeuksellisen laadukas.

http://www.laakarilehti.fi/pics/sihvonen_raine2.jpg

Suomalaisten väitöskirjojen taso oli vuonna 2014 poikkeuksellisen laadukas.

Ortopedi Raine Sihvonen (kuvassa) sai Lääkärilehden Vuoden väitöskirja 2014 -palkinnon.

Tutkimus lähti itämään työssä kohdatusta kliinisestä ongelmasta.

– Polvien tähystys on päätyötäni ja pohdin, miten paljon ortopedian yleisimmästä toimenpiteestä on lopulta hyötyä potilaan oireisiin, Tampereen Hatanpään sairaalassa apulaisylilääkärinä työskentelevä Sihvonen kertoo.

Hän alkoi pohtia tutkimuksen pää­ohjaajan, professori Teppo Järvisen kanssa ongelman muotoilua tutkimusasetelmaksi. Päädyttiin tekemään satunnaistettua tutkimusta lumekirurgiaa käyt­täen.

– Suunnitteluvaihe kesti melko pitkään, liki kaksi vuotta, mutta se takasi mahdollisimman hyvän tutkimusmenetelmän. Siitä tutkimus lähti rullaamaan kuin itsestään, hän kuvaa voittajatyön vaiheita.

Tutkimuspotilaiden keruu oli odotettua hitaampaa, sillä ryhmä oli määritellyt potilaille tiukat kriteerit. Kun tutkimusta laajennettiin neljään muuhun sairaalaan, saatiin aineisto koottua neljässä vuodessa.

Rahoitus ja aika laadun taustalla

Suomalaisten väitöstutkimusten määrä on ollut viime vuosina laskusuunnassa, mutta samalla taso on erittäin korkea.

Tämän havaitsi Lääkärilehden lääkäritoimitus arvioidessaan vuoden väitöskirjoja. Voittaja valittiin lääketieteellisten tiedekuntien ehdolle asettamien väitöskirjojen joukosta.

Sihvosen työn erityisenä ansiona ­pidettiin vaativan satunnaistetun tut­kimusasetelman lisäksi sitä, että se ­ottaa kriittisesti kantaa ylihoidon kulttuuriin ja kyseenalaistaa nykyhoitoa.

Väitöskirjojen määrän laskua selittävät esimerkiksi tutkimusrahoituksen hupeneminen ja tutkimuksen yhdistämisen haasteet kliiniseen työhön.

– On tärkeää, että Suomessa turvataan mahdollisuudet kliiniseen tutkimukseen. Tutkimusten laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä, Sihvonen pohtii.

Hän kiittelee ohjaajansa apua etenkin alun rahoituksen varmistamisessa.

Työpaikalla tutkimuksen tekoon suhtauduttiin alusta alkaen kannustavasti. Sihvonen siirtyi melko pian tekemään 50-prosenttista virkaa.

– Korkeatasoista tutkimusta ei pysty tekemään iltaisin kokopäivätyön ohessa. On täysin absurdi ajatus, että pystyi­simme kilpailemaan amerikkalaisten huippuyksiköiden kanssa vapaa-aikana tehtävällä tutkimuksella.

Innostus hämmästyttää edelleen

Alun perin Sihvosen tavoitteena ei ollut väitöskirja, vaan kiinnostavan tutkimusongelman ratkaisu ja siitä raportointi. Väitöstutkimukseksi aihe varmistui osajulkaisujen myötä.

– Olen pitänyt kovasti tutkimuksen teosta ja hämmästyttää, miten innostunut olen aiheesta kahdeksan vuoden jälkeenkin. Kiinnostava aihe takaa motivaation, Sihvonen painottaa.

– Tilanne olisi varmasti toinen, jos tutkimusta olisi pitänyt tehdä esimerkiksi viran saamiseksi tai ulkopuolelta annetusta aiheesta.

Tutkimustyö jatkuu

Sihvosen tutkimus herätti laajaa kansainvälistä huomiota, ja pääartikkeli julkaistiin NEJM:ssä.

– Tiesimme lumekirurgian kiinnostavan kansainvälisestikin, mutta median uutisoinnin laajuus oli silti yllätys. On tärkeää, että tutkimus on herättänyt keskustelua siitä, mikä hoito on oikeasti tarpeellista.

Kliiniselle tutkijalle on merkittävää, että hän on saanut muutettua hoitokäytäntöjä tutkimuksellaan.

– Vuoden 2014 leikkaustilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta kokemuksen mukaan leikkausmäärät ovat Suomessa vähentyneet ja polvien tähys­tyksiä tehdään valikoidummille potilaille.

Sihvonen jatkaa tutkimuspotilaidensa seurantaa. Nyt kysymyksenä on erityisesti se, lisäävätkö kierukkatoimenpiteet nivelrikkoriskin riskiä.

Vuoden väitöskirjan tekijällä on valmisteilla uusiakin suunnitelmia tutkimuksen saralla.

Hannu Ollikaiselle
 Julius-palkinto

Myös Lääkärilehden päätoimittaja Hannu Ollikainen on saanut tunnustusta työstään. Aikakauslehtien Päätoimittajat ry. myönsi kuluneen talven aikana Ollikaiselle Julius-­palkinnon, joka luovutetaan vuosittain ansioituneelle aikakaus­lehden tekijälle.

Palkintoraadin mukaan Ollikainen on taitava journalisti, joka on kyennyt uudistamaan kohderyhmän ammatti­julkaisua. Hän oli lisäksi 2000-luvun alkuvuosina järjestämässä aikakaus­lehtialan opetusta ja -professuuria.

– Vertaisarviointi lämmittää mieltä. Pidän palkintoa ennen kaikkea tunnustuksena lehdelle, jota tekevät niin toimitus kuin ainutlaatuisen laaja joukko lääkäreitä, Hannu Ollikainen painottaa.

– Lääkärilehdellä on hyvät edellytykset pysyä ajan tasalla Lääkäriliiton jäseniä palv­elevana ammattilehtenä. Painetun lehden ­uudistus valmistui keväällä ja parhaillaan uudistamme sähköisiä ­palveluja.

1. Väitöskirjapalkinto: Raine Sihvonen, Arthroscopy for degenerative 
meniscus tear

Tutkimus osoitti, ettei polven rappeumaan liittyvän kierukka­repeämän tähystyksellinen osapoisto ole lumetoimenpidettä tehokkaampi. Polven mekaaninen oireilu, kuten lukkiutumisen tai jumiutumisen tunne, ennustaa huonompaa leikkaustulosta eikä ole siten hyväksyttävä syy tähystystoimenpiteeseen.

Kontrolloidussa tutkimuksessa 146 potilasta satunnaistettiin revenneen kierukan osapoistoon tai lumetoimenpiteeseen. 765 potilasta käsittäneessä kohortti­tutkimuksessa selvitettiin polven oireiden vaikutusta leikkauksen lopputulokseen.

RAATI: ”Työ ottaa kriittisesti kantaa ylihoidon kulttuuriin ja kyseenalaistaa 
olemassa olevaa käytäntöä. Merkittävä kustannussäästön kannalta.”

2. Väitöskirjapalkinto: Raimo Tuuminen, Microvascular dysfunction 
in ­ischemia-reperfusion in cardiac 
and kidney allografts

Tutkimus selvitti elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen.

Tulosten mukaan simvastatiinihoito on käyttökelpoinen elin­luovuttajan lääkityksessä. Hyöty perustuu pääosin lääkkeen verisuonistoa suojaaviin vaikutuksiin.

RAATI: ”Työn uutuusarvo eli elinluovuttajan hoitaminen on arvokas innovaatio. Väittelijän oma panos oli mittava, muun muassa 400 rotan elinsiirtoa. Tulosten pohjalta on käynnistetty kliininen satunnaistettu tutkimus.”

3. Väitöskirjapalkinto: Janne Orava, Characterisation of 
functional brown adipose tissue 
in adult humans

Väitöstutkimus osoitti, että terveillä aikuisilla ihmisillä 
on aktiivista ja energiaa kuluttavaa ruskeaa rasvaa, jonka toimintaa säätelevät ainakin kylmäaltistus ja insuliini.

Tutkimuksen mukaan lihavuuteen liittyy selvästi alentunut ruskean rasvan aineenvaihdunta. Laihduttaminen näytti lisäävän ruskean rasvan aktiivisuutta.

Aivojen aktiivinen rooli liittyi ruskean rasvan toimintaan.

RAATI: ”Väitöksen impaktifaktorisumma on poikkeuksellisen korkea, noin 80. Osatyöt on julkaistu arvokkaissa lehdissä.”

4. Väitöskirjapalkinto: Mikko Taina, Left atrial appendage volume in acute stroke

Sydämen vasen eteiskorvake oli merkittävästi suurentunut yli puolella aivo­verenkiertohäiriöpotilaista, joiden sairastumisen syy oli epäselvä. Iskeemisen aivoveren­kiertohäiriön syytä voisi selvittää arvioimalla tietokone­tomografialla myös vasemman eteiskorvakkeen anatomiaa. Tutkimuksesta voisi olla hyötyä potilaille, joiden aivoverenkiertohäiriölle ei ole löytynyt muuta syytä.

RAATI: ”Aivohalvauksen syyn selvittäminen on tärkeää oikean hoidon valitsemiseksi. Havainnot ovat merkittäviä sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta.”

3. Väitöskirjapalkinto: Marja-Leena Mattila, Autism spectrum disorders. 
An epidemiological and clinical study

Väitöstyö selvitti autismikirjon häiriöiden esiintyvyyttä ja seulonta­menetelmien toimivuutta Suomessa. Lisäksi siinä kartoitettiin samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä ja merkitystä autismikirjossa.

Psykiatrisen lisäsairastavuuden selvittäminen on autismi­kirjossa tärkeää, jotta hoito ja kuntoutus voidaan kohdentaa oikein.

RAATI: ”Työn ansiosta suomalainen autismidiagnostiikka on nostettu kansain­väliselle tasolle. Työllä on ollut vaikutusta DSM-5:n autismi­kriteereihin.”

Maria van der Meer
Kuva: Rami Marjamäki