Ajan­kohtai­sta

Sote-uudistus yhdistää lääkärikansanedustajat

Eduskunnan viisi lääkäriä aikovat tehdä tiivistä yhteistyötä. 
Tavoitteissa on silti erojakin. Lääkärilehti kysyi kansanedustajilta, 
mikä heille on tärkeintä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/eduskunta_vn.jpg

Eduskunnan viisi lääkäriä aikovat tehdä tiivistä yhteistyötä. 
Tavoitteissa on silti erojakin. Lääkärilehti kysyi kansanedustajilta, 
mikä heille on tärkeintä.

Lääkärikansanedustajista kolme, Sari Raassina (kok.), Martti ­Talja (kesk.) ja Sari Tanus (kd.) ovat ensikertalaisia eduskunnassa.

Päivi Räsänen (kd.) on ­ollut kansanedustajana vuodesta 1995. Niilo Keränen (kesk.) oli eduskunnassa 1999–2003 ja valittiin nyt ­uudelleen kansanedustajaksi.

Uudet kansanedustajat arvioivat, että lääkärien yhteistyö on paikallaan ainakin sote-uudistuksen yksityiskohtien muovaamisessa. Terveydenhuollon ­asiantuntijoina lääkäreillä on Martti ­Taljan mukaan tärkeä rooli, kun sote-­uudistuksen vaikutuksista kerrotaan suurelle yleisölle.

– Keskustelen kollegoiden kanssa ja olen valmis myös yhteisiin valtiopäivätoimiin tarvittaessa, Päivi Räsänen sanoo yhteistyöstä.

Konkariedustajat kertovat, että yhteistyötä on tehty ennenkin. Lääkärikansanedustajat ovat kokoontuneet aika ajoin ja keskusteluja on käyty lähes päivittäin.

Kaikki lääkärikansanedustajat aikovat ajaa tällä vaalikaudella myös lääkäreille tärkeitä asioita, joista merkittävin on sote-uudistus. Myös tietojärjestelmä­uudistus on pinnalla. Niin Niilo Keränen kuin Sari Tanuskin sanovat, että lääkärit on vapautettava tietokoneen takaa ja turhasta tilastoinnista.

Lääkärilehti kysyi:

1. Mikä on paras säästökohde ­terveydenhuollossa?

2. Pitäisikö kunnat velvoittaa järjestämään paperittomille välttämättömät terveyspalvelut, kuten edellisen ­eduskunnan aikana kaatuneessa laki­esityksessä esitettiin? Vai miten ­paperittomien hoito tulisi järjestää?

3. Mikä on tärkein tavoitteenne kansanedustajana tällä vaalikaudella?

Niilo Keränen, keskusta

yleislääketieteen el
sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen

1. Tietotekniikan minimoiminen terveydenhuollon ammattilaisilta ja sen siirto vähemmän koulutetuille parantaa tuottavuutta. Säästö tulee nopeammista hoidoista. Hoitoketjut tulee korjata toimiviksi ja ne on saatava käyttöön. Rahoituksesta on pystyttävä pääsemään yksikanavaisuuteen – se tuo konkreettisen tulosvastuun toiminta­yksiköille.

Nykyiset liikaa keskitetyt päivystys­yksiköt ovat hitaita ja tehottomia. Jatkuvan ruuhkan vuoksi laatu kärsii ja tuottaa turhia uusintahoitoja. Perus­terveydenhuollossa on pystyttävä päivystämään pienissäkin yksiköissä arkipäivisin ja arki-iltaisin.

2. Kyllä, esitys oli hyvä.

3. Tavoitteeni on saada sote kunnialla maaliin niin, että lähipalvelut säilyvät niille, jotka niitä todella tarvitsevat. 
Aina on ihmisiä, jotka eivät kykene syystä tai toisesta hallitsemaan ­elämäänsä.

Sari Raassina, kokoomus

syöpätautien el
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, 
suuren valiokunnan ja tulevaisuus­valiokunnan varajäsen

1. Suomen taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, ja siksi julkisen sektorin tuottavuutta on lisättävä. Sote-uudistuksen kautta voimme parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta. Välineitä ovat oikea hoidonporrastus, integraatio ja riittävä palveluverkko.

2. Valtion on rahoitettava paperittomien palvelut. Lakiesityksen perusteet ovat hyvät, mutta jaan lain vastustajien huolen esimerkiksi kroonisten infektioiden hoidon toteutuksesta.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että maahantulijoiden identiteetti voidaan varmentaa mahdollisimman luotettavasti ja paperittomuus on hyvin lyhytaikainen tilanne. Jos paperiton kieltäytyy henkilöllisyyden selvittelystä, hänellä tulisi olla oikeus vain akuuttiin hoitoon.

3. Talouden laittaminen kuntoon on keskeistä, mutta samalla on huolehdittava hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisesta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

tarkastusvaliokunnan jäsen, 
puolustusvaliokunnan varajäsen

1. Rakenneuudistus toteuttaa onnis­tuessaan parhaat säästökohteet. Oikein toteutettuna se tuo mittavat säästöt ja hillitsee kustannusten nousutahtia merkittävästi.

Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset palvelut ja sujuvat hoitoketjut toisivat myös säästöjä positiivisten terveys­vaikutusten lisäksi. Jos sote saadaan aikaan alkukaudesta, niin loppukaudesta voidaan odottaa useiden satojen miljoonien eurojen säästöjä.

2. Mielestäni lääkärin etiikka edellyttää, että kaikki välttämätöntä hoitoa tarvitsevat hoidetaan. Kustannuksiltaan hallittua mallia on vielä mietittävä. Mahdollisten säädösmuutosten vaikutuksia Suomeen kohdistuvaan laittomaan maahanmuuttoon tulisi arvioida ennalta.

Valittavalla mallilla ei tulisi synnyttää laittoman maahanmuuton vetovaikutusta. Esitetystä mallista poiketen harkitsisin myös tiedonvaihtoa terveydenhuolto- ja maahanmuuttoviranomaisten välillä.

3. Edistää yrittäjyyttä ja siten talouden kasvua, panostaa perheiden hyvinvointiin ja siten yhteiskuntamme tulevaisuuteen sekä turvata yhteiskunnan perustehtävä – ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden säilyttäminen.

Martti Talja, keskusta

kirurgian ja urologian el
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

1. Karrikoiden voidaan sanoa, että kansalaisilla on tällä hetkellä oikeuksia, ei velvollisuuksia. Keskeisimmät säästömahdollisuudet löytyvät omahoidosta ja terveyden edistämisestä. Omakohtainen itsestä huolehtiminen etenkin kroonisten sairauksien yhteydessä parantaa kansalaisten yleistä terveyttä ja siirtää tai ehkäisee komplikaatioiden ilmaantumista sairastuneilla.

2. Paperittomien hoidon järjestäminen on tärkeä eettinen asia. Tässä taloudellisessa tilanteessa, kun kaikki joudumme maksumiehiksi maamme huonon taloudellisen tilanteen takia, en näe mahdolliseksi laajentaa terveyspalvelujärjestelmäämme koskemaan enää uusia kansalaisryhmiä.

Jos asia otetaan uudelleen päätettäväksi, tulee lain valmistelu aloittaa realistiselta pohjalta. Edellisen hallituksen aikana lainvalmistelu oli ala-arvoista eikä ottanut huomioon kaikkia johdannaisilmiöitä.

3. Saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kunnialla maaliin.

Sari Tanus, kristillisdemokraatit

naistentautien ja synnytysten el
tulevaisuus­valiokunnan jäsen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen

1. Hyvä hoito ja sairauksien ennalta­ehkäisy alkavat potilaan kohtaamisesta. Kun ensimmäinen käynti priorisoidaan kokonaisvaltaisemmaksi, vältytään lisäkäynneiltä, tutkimuksilta ja turhilta lähetteiltä erikoissairaanhoitoon.

Diabetekseen, ylipainoon ja yksinäisyyteen voitaisiin puuttua pienilläkin keinoilla – vaikkapa perustamalla kävelyryhmiä, joilla hoidettaisiin niin liikunnan kuin sosiaalisten suhteiden vähyyttä.

Byrokratiaa pitäisi karsia.

2. Paperittomien hoito vaatii pohdintaa siitä, ketä, miten ja millä kriteereillä hoidetaan. Jos maahan hakeuduttaisiin esimerkiksi kalliiden syöpähoitojen perässä, terveydenhuollon rahat 
kuluisivat nopeasti loppuun.

3. Tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Terveydenhuollon alalle pyrkivien opiskelu- ja työmahdollisuudet on saatava yleis­eurooppalaiselle tasolle. Elämän suojelu – se, ettei voi osallistua abortteihin – ei saa estää gynekologian valitsemista.

Yllätysraskauksien ja aborttien määrä pitäisi saada pienemmäksi paremman valistuksen ja ehkäisyn avulla. Aborttia pohtivien ja sen läpikäyneiden pitäisi saada nykyistä enemmän tukea.

Hertta Vierula Kuva: Eduskunta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030