Ajan­kohtai­sta

Raskausdiabetes kuriin pienillä muutoksilla

Raskausdiabeteksen riskiä voi suomalaistutkimuksen mukaan vähentää liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota parantamalla.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A4102145_2640x1980.jpg

Diabetes Care -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa liikunta- ja ruokavalio-ohjaus vähensi tutkittavien riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Tutkittavat olivat naisia, joiden sairastumisriski oli suuri. Heillä oli joko ollut raskausdiabetes edellisessä raskaudessa tai heidän raskautta edeltävä painoindeksinsä oli yli 30 kg/m2.

Satunnaisessa tutkimuksessa oli 293 osallistujaa, joista 269 jatkoi seuranta-ajan loppuun asti. Interventioryhmään kuuluville järjestettiin yksilöllistä ruokavalio- ja liikuntaohjausta. Kontrolliryhmä sai tavallista raskaudenaikaista hoitoa ja seurantaa.

Interventioryhmään kuuluvista 13,9 prosenttia sairastui raskausdiabetekseen tutkimuksen aikana. Kontrolliryhmässä sairastuneita oli 21,6 prosenttia.

Interventioryhmässä painonnousu oli vähäisempää kuin kontrolliryhmässä. Interventioryhmän jäsenet myös liikkuivat enemmän vapaa-ajallaan ja söivät terveellisemmin.

Lisää hyötyliikuntaa

– Tarjosimme varsin perinteistä, mutta yksilöllistä neuvontaa, kertoo tutkija Saila Koivusalo HYKS:stä.

Ravitsemusneuvonnassa korostettiin lautasmallin käyttöönottoa ja oikeanlaista ruokarytmiä. Liikuntaohjeissa pyrittiin tekemään liikkuminen helpoksi ja kehotettiin tutkittavia lisäämään erityisesti hyötyliikuntaa.

– Monilla tutkittavilla oli ennestäänkin lapsia, ja tiesimme, ettei lapsiperheissä usein ole helppoa järjestää aikaa erillisiin jumppiin.

Neuvontaa muokattiin tarpeen mukaan raskauden kuluessa. Jos ennenaikaiset supistukset estivät liikkumisen, neuvonnassa korostettiin ruokavalion merkitystä.

Tutkimusinterventioon kuului kolme käyntiä diabeteshoitajan luona ja yksi ryhmäkäynti ravitsemusneuvojalla. Lisäksi tutkittavat ohjattiin omien kuntiensa liikuntaneuvojien puheille.

– Yllätyin siitä, miten hyviä liikuntapalveluja kunnilla oli tarjota.

Keihin interventio tehoaa?

Koivusalo arvioi, että tutkimuksen tuloksia olisi helppo soveltaa käytäntöön.

– Äidit ovat varsin motivoituneita parantamaan terveyttään raskausaikana, kunhan muutokset eivät ole liian suuria ja vaativia.

Koivusalon mukaan neuvolakäytännöt ovat itse asiassa jo tutkimusaikana muuttuneet. Nykyään raskausdiabetesriskissä olevat äidit otetaan paremmin huomioon kuin ennen.

– Kun tätä tutkimusta alettiin suunnitella vuonna 2006, ei vielä ollut aiempia tutkimustuloksia raskausdiabeteksen ehkäisystä.

Sittemmin on julkaistu myös muita tutkimuksia samasta aiheesta. Nyt julkaistava tutkimus on kuitenkin toistaiseksi ainoa, jossa on saatu positiivisia tuloksia raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Koivusalo arvioi, että yksi syy löytyy tutkimuskriteereistä.

– Me otimme mukaan vain hyvin suuren riskin potilaita. Monissa muissa tutkimuksissa on esimerkiksi hyväksytty mukaan tutkittavia, joilla on pienempi painoindeksi kuin mitä meidän tutkimuksessamme vaadittiin.

Koivusalo muistuttaa, että raskausdiabetes on heterogeeninen sairaus. Vaikuttaa siltä, että nyt tutkitun kaltaiset interventiot tehoavat osaan riskiryhmästä.

– Meidän potilasryhmäämme hoito tehosi, mutta emme pysty tarkemmin erittelemään, miksi. Tarvittaisiin lisää tutkimuksia sen selvittämiseen, mikä tarkkaan ottaen on se ihmisjoukko, johon interventio parhaiten tehoaa.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030