Pakkopullaa vai huippunisua?

Yliopistot pyrkivät yhteistyöllä saamaan lääketieteen syventävät opinnot sujumaan ­jouhevammin.

http://www.laakarilehti.fi/pics/AnttiKamarainenweb.jpg

Syventävien tekeminen on usein hankalaa. Omaan tieteelliseen työhön on vaikea ehtiä uppoutua, kun muutkin opinnot pitäisi saada kasaan. Pahimmillaan hyvät aiheet eivät löydä tekijäänsä tai motivoitunut tekijä hyvää oh­jaajaa.

– Tiedonkulkua pitäisi parantaa, sanoo tamperelainen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Antti Kämäräinen. Medisiinariliitto valitsi Kämäräisen huhtikuussa vuoden syväri­ohjaajaksi.

Parhaimmillaan syventävistä opinnoista voi ammentaa oppia ja innoitusta tieteen tekemiseen ja ­lukemiseen.

– Tieteellistä tekstiä on helpompi tulkita, kun on tehnyt tiedettä myös itse, arvioi Turun yliopiston ­lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämis­yksikön johtaja Outi Kortekangas-Savolainen.

Syväriportti ratkoo ongelmia

Lääkkeeksi moniin syventävien tekoon liittyviin ongelmiin on tulossa Duodecimin koordinoima ja yhdessä tiedekuntien, Medisiinariliiton ja Apollonian kanssa kehittämä syventävien opintojen portaali. Palvelu avataan näillä näkymin vuoden 2016 alussa.

– Portaalin kautta yliopistot voivat jakaa oppimateriaaleja ja informoida meneillään olevista projekteista, sanoo Duodecimin koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen.

Portaali auttaa opiskelijoita ja ohjaajia löytämään toisensa. Sinne kerätään materiaalia niin opiskelijan kuin ohjaajankin työn helpottamiseksi. Portaaliin tulee myös linkkejä valmiisiin töihin.

Yliopistot ovat joidenkin vuosien ajan tehneet Duodecimin avulla yhteistyötä syventävien kehittämisessä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Syväriporttia odotetaan nyt innolla, sillä sen uskotaan helpottavan yhteistyötä ja parantavan tiedonkulkua.

Koska on oikea aika?

Aihe ja ohjaaja löytyvät useimmiten oman aktiivisuuden kautta. Helsingin yliopistossa tehdyn kyselyn mukaan 82 prosenttia vastanneista oli itse ottanut yhteyttä tut­kimusryhmään, kertoo opiskelijaopintoneuvoja Tuomas Lumikari.

Opiskelijoita kehotetaan aloittamaan syventävien suunnitteleminen ajoissa.

– Syventävät eivät tunnu niin pakkopullalta, jolleivät ne ole viimeinen puristus valmistumisen tiellä, sanoo opinnäytetyöseminaarin vastuuhenkilö, kliininen opettaja Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Leinonen muistuttaa, että tutkielmaan tekoon voi liittyä byrokratiaa, kuten lupien hankkimista Kelalta, Valviralta tai THL:ltä. Luparuljanssi kestää aina kauan, joten kiire kannattaa unohtaa.

Liian aikaisinkin tutkielman teon voi silti aloittaa. Tampereen yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori ­Johanna Mäenpää muistuttaa, ettei esimerkiksi kliinisiin aiheisiin ole helppo saada otetta ennen kuin niistä on omaa kokemusta.

Wanted: Syvärien mielekkyys

Opiskelijoiden ongelmana on löytää syventävien opintojen mielekkyys, arvioi Medisiinariliiton koulutuspolitiikka- ja tiedesektorin vastuuhenkilö, neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Mirva Matikka Turun yliopistosta.

– Parhaimmillaan, jos ohjaaja on ­hyvä ja projekti oikein mitoitettu, syventävät voivat olla hieno kokemus. Usein kuitenkin koko projektin tarkoitus on hukassa.

Matikka arvioi, että yhtenä syynä on syventäviin liittyvien opintojen hajanaisuus. Opinnoista ei saa parasta mahdollista hyötyä irti, jos opiskelija ei tiedä, mitkä opinnot liittyvät syventäviin tai kurssit järjestetään sellaiseen aikaan, jolloin niistä ei ole opiskelijalle hyötyä.

Syventäviä opintoja on pyritty selkeyttämään yliopistoissa ko­koamalla syventäviä opintoja tukevia ­irrallisia kursseja yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Syventäviä kehitetään jatkuvasti, osittain opiskelijoiden palautteen perusteella. Epäilen, että osalle syventävät pysyvät kuitenkin välttämättömänä pahana, arvioi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Minna Hallia.

Meriittiä ohjaajallekin

Töiden julkaisemista pidetään yliopistoissa tärkeänä tapana nostaa syventä­vien profiilia. Tutkielmat halutaan julkaista vähintään oman yliopiston sivuilla. Syventävien tekemisen ajatellaan motivoivan enemmän, kun tutkielma ei jää pelkäksi paperiksi. Monessa yliopistossa tavoitteena on julkaisu kansain­välisessä, vertaisarvioidussa lehdessä.

– On ohjaajallekin motivoivaa, kun ohjaamisesta saa myös julkaisun, Antti Kämäräinen sanoo.

Ohjaajienkin ongelmana on ajan puute. Syventäviä ohjataan usein vapaa-ajalla. Jos ohjaamisesta ei saa edes meriittiä, paneutuminen opiskelijan työhön voi kärsiä.

– Opiskelijoiden on hyvä muistaa, ­etteivät ohjaajat ajanpuutteen vuoksi ­aina pysty reagoimaan niin nopeasti kuin opiskelijat toivoisivat.

Kämäräisen mukaan syventävien ­ohjaaminen on hauskaa, kunhan ei ota ohjatakseen liian monta työtä yhtä ­aikaa.

– Ohjatessa oppii aina itsekin uutta. Parhaimmillaan pääsee myös näkemään, kuinka tulevassa lääkärissä syttyy tutkimustyön kipinä.

Vuoden syväriohjaajan vinkit

Valitse mieluummin kiinnostava kuin helpolta tuntuva aihe. Kiinnostus kantaa pidemmälle.

Aloita ajoissa, ettei syventävien opintojen tutkielma jää tulpaksi valmistumisen tielle.

Kerro ohjaajallesi, jos olet kiinnostunut syventävien myötä pitkäjänteisemmästä tutkimus­työstä tai jos suorituksella on kiire. Nämä voivat vaikuttaa 
työn aiheen valintaan.

Hertta Vierula
Kuva: Laura Vesa Kuvassa Antti Kämäräinen