Apotti muuttaa lääkärin arjen

Apottiin jo tutustuneet lääkärit kertovat, miten uusi tietojärjestelmä vaikuttaa työhön.

http://www.laakarilehti.fi/pics/Siekkinenweb.jpg

Apottiin jo tutustuneet lääkärit kertovat, miten uusi tietojärjestelmä vaikuttaa työhön.

Tiedonkulku paranee yksiköiden välillä

”Näin terveyskeskustyön näkökulmasta Apotin ykkösjuttu on tiedon liikkuminen kaikilla tasoilla ja reaaliajassa. Jatkossa potilaan tullessa tänne perusterveydenhuoltoon näemme heti muualla otetut laboratoriotulokset, sairaaloissa annetut hoidot, radiologiset tutkimukset, diagnoosit ja niin edelleen. Nytkin tietoa on periaatteessa olemassa Kanta-arkistossa, mutta todellisuudessa sen saaminen on hankalaa ja hidasta.

Tämä on potilasturvallisuudenkin kannalta iso muutos ­parempaan. Esimerkiksi iäkkään potilaan lääkityksen kokonaisuutta on nykyisessä hajanaisessa järjestelmässä vaikea hahmottaa, ja haitallisten yhteisvaikutusten riski on olemassa. Lisäksi niinkin yksinkertainen asia kuin monisairaan potilaan eri diagnoosien näkeminen yhdellä silmäyksellä auttaa terveyskeskuslääkäriä todella paljon.

Kaikkein eniten hyötyy silti potilas itse. Terveysaseman ­vastaanotolla meidän lääkäreiden aika ei mene enää ruutua tuijotellessa ja erilaisia ohjelmia availlessa, vaan voimme keskittyä olennaiseen eli ihmiseen. On myös tervetullut asia, että Apotissa potilailla on pääsy tietoihinsa Kanta-arkiston tapaan. Uskon tämän kannustavan ihmisiä kiinnostumaan omasta hoidostaan.

Omat epäilykseni Apottia kohtaan ovat pitkälti hälvenneet, kun olen osallistunut järjestelmän testaamiseen. On tullut tunne, että kerrankin meitä käyttäjiä oikeasti kuunnellaan ja että kehittämisessä pyritään helppokäyttöisyyteen.

Eikä nykymenon jatkaminen sitä paitsi ole nähdäkseni vaihtoehto. Itse käytän jatkuvasti kolmea rinnakkaista ohjelmaa, ja tiedän monella kollegalla määrän olevan vielä suurempi. Tiedon sirpaleisuus on kiistaton riski potilasturvallisuudelle.

Paljon kouluttamista ja totuttelua Apottiin siirtyminen tietysti vaatii, mutta samalla meillä on mahdollisuus kehittää toimintakulttuuriamme muutenkin.”

KRISTIAN SIEKKINEN

Helsingin Haagan terveysaseman ylilääkäri

Ohjelmisto pakottaa 
kuriin kirjauksissa

”Meillä tehohoidossa sähköisiin järjestelmiin on siirrytty aikoinaan etujoukoissa. Tehohoidon luonteeseen kuuluvat potilaan elintoimintojen jatkuva monitorointi ja tiheä näytteenottotaajuus. Tietoa kertyy koko ajan niin paljon, että sen automaattinen kirjaaminen ja esittäminen on ollut välttämätöntä.

Samalla jokaiselle tehohoitoyksikölle on kehittynyt omanlaisensa tietojärjestelmä. Nyt yhteinen Apotti-hanke ihan ­ymmärrettävästi hieman mietityttää henkilöstöä. On esimerkiksi kysytty, miten Apotti taipuu vaikkapa vastasyntyneiden teho-osaston hyvin spesifiin toimintaan.

Olen osallistunut Apotin tuotearviointeihin nimenomaan tehohoidon edustajana. Olen huomannut, että valittavaksi ehdotettu ohjelma on mukautettavissa erilaisiin tarpeisiin. Yksiköiden ja erikoisalojen lisäksi yksittäinen lääkärikin ­pystyy muokkaamaan omaa Apotti-näkymäänsä työtään ­palvelevaksi. Koulutusta ja jonkin verran vaivannäköä se ­tietysti vaatii.

Siihen jokainen lääkäri joutuu varautumaan, että polvei­levien sanelujen ja kaunopuheisten potilasdokumenttien ­aika on lopullisesti ohi. Strukturoitu, kova data on Apotin ydintä. Muutenkin ohjelmisto pakottaa meidät kaikki kuriin ja nuhteeseen kirjauksissa. Tämä voi joillekin pitkän linjan kollegoille olla kova paikka.

Uhkia en Apotin tulossa kauheasti näe siitäkään huolimatta, että hankintahinta kuulostaa totta kai mielipuolisen kalliilta. Mutta ei nykytila ole alkuunkaan ilmainen. Sitä paitsi valittu ohjelma on jo maailmalla testattu käytössä moneen otteeseen.

Uskon Apotin onnistuvan, kunhan vain sen lanseeraamista ei sysätä nörttien ja nuorten lääkäreiden harteille. Muutosta käytäntöön vievillä pitää olla riittävästi natsoja harteillaan. Meidän kaikkien on ymmärrettävä, että toimiva tietojärjestelmä on nykypäivän lääkärintyössä aivan keskeinen työkalu.”

TERO VARPULA

teho-osaston vastaava lääkäri, Jorvin sairaala

Järjestelmä toimii 
tukena kiireessä

”Itse olen pari vuotta osallistunut Apotin kehittämiseen muun työn ohessa. Isoin periaatteellinen uudistus on tietysti aidosti yhteinen tietokanta.

Moni yksityiskohta lääkäreiden työssä muuttuu. ­Vapaasta sanelusta siirrytään rakenteisen tiedon kirjaamiseen: tämä voi tarkoittaa vaikkapa erilaisten valmiiden ­valintalistojen täyttämistä kosketusnäytöltä. Tällöin joku muu on jo valinnut käytetyt termit, missä voi olla konkarikollegoilla totuttelemista.

Lääkäri saa päätöksentekonsa tueksi paljon uusia työ­kaluja, vaikka lopullinen valta ja vastuu hoidosta jäävät tietysti edelleen hänelle itselleen.

Ohjelmassa voi luoda erilaisia koontinäkymiä vaikkapa tietylle potilasryhmälle. Esimerkiksi diabeetikon tullessa vuosikontrolliin lääkärin näytölle ilmestyvät graafisina esityksinä potilaan painon, veriarvojen ja muiden keskeisten mittareiden muutokset. Myös kirurgi näkee yhdellä silmäyksellä potilaalle tehdyt leikkaukset ja asennetut implantit.

Järjestelmä ohjaa työprosesseja ja toimii lääkärin tukena stressaavissa ja kiireisissä tilanteissa. Esimerkiksi vaikeasti loukkaantunutta monivammapotilasta hoidettaessa järjestelmä ei päästä lääkäriä seuraavaan vaiheeseen ennen kuin kaikki välttämättömät tutkimukset on muistettu tehdä. ­Onhan näitä tsekkauslistoja olemassa jo nyt paperilappuina seinillä, mutta mikään ei takaa, että niitä myös käytetään.

Lääkärin kommunikointi potilaan kanssa ei enää tulevaisuudessa ole sidottu vastaanotto- tai puhelinaikaan. Apotin potilasportaalissa voi lähettää turvallisesti salassa pidettäviä tietoja, toisin kuin sähköpostissa.

Muutoksen hyödyt eivät tule ilmaiseksi, eikä kaikilta alkuhankaluuksilta varmasti vältytä. Itse en silti jää kaipaamaan nykyisistä järjestelmistä edes sitä joka-aamuista kymmenen minuutin mietiskelyhetkeä, jonka tietokoneen käynnistyminen kestää.”

LASSE RÄMÖ

ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Töölön sairaala

Yhteistyö ja 
päätöksenteko helpottuvat

”Apotti merkitsee suurempaa muutosta kuin ehkä vielä ymmärrämmekään. Kuvaava esimerkki on lapsen mielenterveysongelmien hoito.

Apotin kautta lastenpsykiatrian, varhaiskasvatuksen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ammattilaisilla on pääsy toistensa merkintöihin, mikä mahdollistaa ­aidon yhteistyön lapsen parhaaksi. Vielä tällä hetkellä tieto kulkee hyvin heikosti.

Myös johtamisen näkökulmasta Apotti on todella iso ­uudistus. Tähän mennessä päätöksenteon tueksi on ollut ­kovin niukasti konkreettista tietoa hoidon määrästä, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tulevaisuudessa uusi järjestelmä tuottaa meille koko ajan dataa siitä, millaisiin tuloksiin erilaiset käytännöt ovat johtaneet.

Jatkuva mittaaminen mahdollistaa jatkuvan oppimisen. ­Kyse on isoista asioista niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Vaikkapa lonkkamurtumapotilaan tyypillisesti laitoshoidossa viettämä aika on jossakin yksikössä 45 päivää ja toisessa kaksi viikkoa. Kun saamme selville tämän eron syyt, voimme paitsi säästää kymmeniä miljoonia myös lisätä potilaiden tyytyväisyyttä hoitonsa laatuun. Mittaamisen ansiosta hyviä käytäntöjä voidaan palkita ja mallintaa muualle.

Nykyisten hoitosuositusten tilalle Apotti tuo hoitopolut, mikä on iso periaatteellinen uudistus. Hoitosuositus tarkastelee potilasta yhden ammattikunnan kapeasta näkökulmasta kerrallaan. Hoitopolun keskiössä taas on potilas, ja eri ammattilaiset kulkevat mukana matkan eri vaiheissa.

Apotin ehkä suurin hyöty on, että kaikki me joudumme ajattelemaan oman työmme uusiksi. Se tekee varmasti ­hyvää.”

MARKKU HÄRMÄ

toimialajohtaja, 
HYKS:n tukielin- ja plastiikkakirurgia

Käytössä 2020

• Apotti on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteinen asiakas- ja potilastieto­järjestelmä.

• Hankkeessa ovat mukana HUS sekä Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen. Muiden HUS-kuntien on mahdollista liittyä käyttäjiksi.

• Apotin toimittajaksi esitetään yhdysvaltalaista Epiciä. Parhaillaan kunnat ja HUS valmistelevat lopullista päätöstä hankinnasta. Tämän jälkeen alkaa varsinainen järjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto.

• Vuoden 2017 lopussa Apottia aletaan käyttää ensimmäisenä Vantaan terveydenhuollossa ja osassa sosiaali­huoltoa sekä Peijaksen sairaalassa.

• Vuoden 2020 alkuun mennessä Apotti on käytössä HUS:ssa ja kunnissa.

Mari Vehmanen Kuva: Mikko Käkelä
Kuvassa Kristian Siekkinen