Kihti ja alkoholi – vihdoin kovaa dataa

Vuonna 1986 Yhdysvalloissa aloitettiin terveydenhuollon ammattilaisten seurantatutkimus, jossa mm. selvitettiin vuoteen 1998 asti miesten terveyden kehittymistä. Seurannassa oli mukana 47 150 kihditöntä miestä, joista 730:lle ilmaantui kliinisesti arvioiden kihti. Kun verrattiin kihdin saaneita ja kihdittöminä pysyneitä, todettiin merkitsevä trendi puhtaaksi etanoliksi laskettujen alkoholijuomien kulutuksen ja kihdin ilmaantumisen välillä. Verrattuna täysraittiisiin 10–15 g etanolia vuorokaudessa nauttivilla oli 1,32-kertainen kihdin riski, 15–30 g/vrk:ssa nauttivilla 1,49-kertainen, 30–50 g/vrk 1,96-kertainen ja yli 50 g/vrk 2,53-kertainen. Mielenkiintoista oli, että oluen juominen oli erityisen voimakas kihdin iriski. Pari kaljaa päivässä aiheutti 2,5-kertaisen kihtiriskin suurenemisen verrattuna täysraittiuteen; vastaava määrä etanolia suurensi riskiä 1,6-kertaiseksi, mutta viinin nauttiminen ei lisännyt riskiä lainkaan.

Lehden pääkirjoituksessa pohditaan asiaa – oluessa on toki paljon puriineja, mutta niin on myös mm. soijassa, jota taiwanilaiset syövät runsaasti saamatta kihtiä. Itse asiassa soijan käyttö jopa vähentää kihdin riskiä.

Lopullista syytä eri alkoholijuomien erilaiseen kihtiä lisäävään riskiin ei tiedetä. Taustalla saattaa olla insuliiniherkkyys, sillä insuliiniresistenssiin liittyy virtsahapporetentio munuaistubuluksista johtuvista syistä. Voi siis olla, että kaljanjuojilla on jokin muu elämäntapoihin liittyvä ominaisuus, joka aiheuttaa virtsahapon kertymistä ja joka puuttuu viininjuojilta. Mielikuva omenavatsaisista, olutta juovista ja lihaa syövistä aikuisdiabeetikoista tuleee väistämättä mieleen ja sen vastakohtana kuva solakoista, kunnostaan huolehtivista viinin maistelijoista.

Choi HK, Atkinson K, Karlson EW, Willett W, Curhan G. Alcohol intake and risk of incident gout in men: a prospective study. Lancet 2004;363:1277–81.

Robert Paul