Perheenlisäys aktivoi isän lapsuusmuistot
Isien omat lapsuuskokemukset saattavat oman lapsen synnyttyä ennustaa perheen tulevaisuutta. – Neuvolassa isien kokemuksia ei kuitenkaan vielä osata lukea riski- tai kriisitilanteiden ennusmerkkeinä, toteaa THM Helinä Mesiäislehto-Soukka Oulussa perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan.Isän omat negatiiviset lapsuuden kokemukset aktivoituvat perheen odottaessa lasta. Oman isän malli tai sen puuttuminen nousevat pinnalle.
– Lapsuuden perheen vaikeudet, isän alkoholismi, vanhempien ristiriidat tai lasten hylkääminen merkitsevät ongelmia selviytyä omassa nykyisessä perheessä ja arjessa, Mesiäislehto-Soukka luettelee.
Ajanpuute, taloudelliset vaikeudet, perheen ja työn yhteensovittaminen olivat myös uhkia, joista isät tuntuivat puhuvan ensikertaa haastattelutilanteessa.
– Äitiyshuollossa isien kanssa ei keskustella vielä riittävän yksilöllisesti. Isät kokevat jäävänsä sivuun äitiyshuollon palvelujen piirissä, Helinä Mesiäislehto-Soukka sanoo.
Isien kannalta ideaali olisi hyvinvointineuvola, jossa parikin perhettä voisi terveydenhoitajan läsnä ollessa keskustella. Aiempien tutkimusten tieto vahvistui Helinä Mesiäislehto-Soukan tutkimuksessa: Jos äiti on masentunut lapsen syntymän jälkeen, isäkin on.
Isä jää kasvavan vatsan varjoon
Mesiäislehto-Soukka haastatteli isiä silloin, kun vauva oli kolmen kuukauden ja uudelleen, kun lapsi oli kolmivuotias. Tutkimusaineistosta huokuu miesten erilaisuus.
Isät kaipaavat itselleen suunnattuja palveluja. Isäkeskeisyyden ja ennen kaikkea perhekeskeisyyden tulisi näkyä valmentauduttaessa raskauteen, synnytykseen ja uuden lapsen hoitoon synnytyksen jälkeen kotona, miehet toivoivat Mesiäislehto-Soukan tutkimuksessa.
Miehistä saatu tutkimustieto pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin äitiysneuvolassa.
– Uusperheiden isien taustasta on tärkeää tietää, millaisia heidän mahdolliset aikaisemmat perheenlisäyskokemukset ovat. Osa isistä haluaa keskustella terveydenhoitajan kanssa kahden kesken.
Isät jäävät usein neuvolan piiristä pois ensimmäisen lapsen tai avioeron jälkeen.
– Oma isä on aina lapselle tärkeä, oli mies naimisissa lapsen äidin kanssa tai ei. Isän merkitystä tulee korostaa erityisesti lapsen vuoksi, mutta myös isän itsensä vuoksi, väittelijä muistuttaa.
Peruskoulusta isäkoulu
Neuvolassa isät on otettava tasavertaisina asiakkaina äidin kanssa, mutta vanhemmuuteen valmentautumista ei pidä jättää yksin neuvolan vastuulle.
– Koska monet pojat tänä päivänä elävät yksinhuoltajaperheissä, äidin kanssa, tulisi peruskoulun opetussuunnitelmiin lisätä perhekasvatusta.
Suomalainen mies arvostaa perhettä, mutta haluaa myös ponnistella työssään perheensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Koti ei ole koti ilman vaimoa. Vaimo on miehelle myös tuki vaikeilla hetkillä. Perhe on yhteinen yritys, jossa tarvitaan kaikkia perheenjäseniä.
– Miehellä täytyy olla vahva tahto olla isä, kun perheessä on monta lasta. Poika tarvitsee omaa isäänsä myös aikuisena, mutta tukeutuu äitiinsä saadessaan ikioman lapsen, Helinä Mesiäislehto-Soukka sanoo.
Riitta Eskola riitta.eskola@arkkienkelit.inet.fi
