Ajan­kohtai­sta

Sosiaaliset terveyserot näkyvät nuorilla aikuisilla

Terveys ja elämäntavat vaihtelevat varsin selvästi koulutustason mukaan jo alle 30-vuotiailla suomalaisilla. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla on pitkäaikaissairauksia kaksi kertaa niin paljon kuin korkea-asteen koulutuksen käyneillä, yleisimpinä allergiat, ihosairaudet ja selkäkivut. Myös mielenterveysongelmat kasaantuivat vähemmän koulutettuun ryhmään. Terveyttä vaarantavat elämäntavat ovat yleisempiä vähemmän koulutetuilla. Perusasteen koulutuksen saaneista tupakoi lähes puolet, korkeimmin koulutetuista vain kymmenesosa.

Tiedot perustuvat Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen osana kerättyyn aineistoon. 1 894 henkilön otos 18–29-vuotiaita suomalaisia sai kyselylomakkeen ja kutsun haastatteluun. Täydentävän tiedonkeruun ansiosta vastaukset saatiin 90 %:lta. Tämä on kattavampi aineisto kuin muissa nuorten aikuisten terveystutkimuksissa, erityisesti nuorten miesten laajemman osallistumisen ansiosta.

Koska tutkimuksessa tavoitettiin tavallista enemmän muissa tutkimuksissa kadoksi jäänyttä osaa, tuloksissa on joitain eroja. Esimerkiksi tupakoivien osuudet ovat suuremmat kuin muissa terveystutkimuksissa, 35 % nuorista miehistä ja 24 % naisista.

Tutkijat pitävät nuorten aikuisten koulutusryhmien välisiä elämäntapaeroja erityisen huolestuttavina siksi, että ne ennakoivat jyrkkiä sosioekonomisia eroja myöhemmällä iällä.

– Suomalaisten terveyden megatrendit näkyvät myös nuorten aikuisten terveydessä. Alue-erot ja sukupuolierot vähenevät ja sosiaaliset erot kasvavat, toteaa Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska. Hän kuitenkin muistuttaa, että tilanteen synkkyyttä ei pidä liioitella. Suomalaisten lasten ja nuorten terveys on yleisesti hyvä. Nykynuoret ovat terveystietoisia ja monet elämäntavat ovat parantuneet vuosikymmenten saatossa. Uhkaksi hän näkee lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi rakennettujen järjestelmien, kuten neuvolan, kouluterveydenhuollon ja kouluruokailun, rapautumisen.

– Järjestelmiä pidetään helposti itsestäänselvyyksinä, niitä on helppo arvostella ja niiden valtakunnallinen tuki ja ohjaus on puutteellista, sanoo Pekka Puska.

MARIANNE JANSSON

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030