Lääkärikunta ei enää piilottele juomistaan

– Suomalaisten lääkäreiden ja lääketeollisuuden omalaatuinen suhde on turvannut kollegakunnalle salakavalan mahdollisuuden käsitellä juopottelun aiheuttamaa häpeää. On kaikkien etu, että nämä tilaisuudet alkavat siirtyä historiaan, tuoreen alkoholikirjan kirjoittaja, työterveyslääkäri Juhani Seppänen toteaa.

http://www.laakarilehti.fi/pics/Seppanen.jpg

– Pienen yhteisön sosiaalinen kontrolli on kaupungistumisen myötä laimentunut. Tämä koskee muitakin kuin lääkäreitä. Ja muutakin kuin juomista.

Näin sanoo viime päivien ”mediapersoona”, helsinkiläinen työterveyslääkäri ja kirjailija Juhani Seppänen. Tuoreessa kirjassaan, Selvästi juovuksissa (Otava, 2006), Seppänen pohtii sekä yhteiskunnan että omaa suhdettaan alkoholiin. Hän kirjoitti aiheesta pidettyään raittiin vuoden.

Takavuosina lääketeollisuuden tarjoamat tilaisuudet olivat lääkärikunnan sisäisiä, pitkiä ja kosteita. Aika on muuttunut; työelämän vaatimukset ovat koventuneet ja oman vapaa-ajan arvostus noussut.

– Suomalaisten lääkäreiden ja lääketeollisuuden omalaatuinen suhde on kuitenkin turvannut kollegakunnalle salakavalan mahdollisuuden käsitellä juopottelun aiheuttamaa häpeää. On kaikkien osapuolten, lääketeollisuuden, lääkäreiden ja potilaiden etu, että nämä tilaisuudet alkavat siirtyä suomalaisen lääketieteen historiaan, Seppänen toteaa.

Hän huomauttaa, ettei ole varsinaisesti kiinnostunut muiden ihmisten, edes kollegojen, alkoholinkäytöstä, mutta ilmaisen viinan perään haikailevien kannattaa vakavasti pohti omia motiivejaan.

– Kun riittävästi juo, riippumatta missä juo, alkaa juoda muuallakin, Juhani Seppänen sanoo.

Alkoholismi ei ole sairaus

Seppänen kritisoi voimakkaasti sitä, että alkoholismista puhutaan sairautena.

Hänen mielestään sairauden tunnusmerkit eivät alkoholin suurkuluttajallakaan täyty. Seppänen katsoo, että kyse on itse aineesta, sen aiheuttamasta voimakkaasta fyysisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta.

– Sinä reilun 20 vuoden aikana, kun olen lääkärin töitä tehnyt, ei alkoholiongelman lääketieteellisellä rintamalla ole tapahtunut mitään merkittävää. Lukuunottamatta sitä, että käyttö on meillä räjähtänyt.

– Kun alkoholismia on tulkittu vain sairaudeksi, sen hoitaminenkaan ei ole järin hyvin onnistunut. Keinot ovat olleet vääriä, Seppänen huomauttaa.

Lääkärillekin alkoholista puhuminen on vaikeaa

Pitäisikö alkoholinkäyttöä edes ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla?

– Vaikka monen masennuksen, unettomuuden ja ahdistuneisuuden takaa löytyykin kohtuullisena pidetty alkoholinkäytö, on turha tiukata juomisesta sellaisessa tilanteessa, jossa potilaan esiintuoman vaivan kannalta alkoholilla ei ole mitään tekemistä, Seppänen sanoo.

Hän sanoo, että asia on vaikea ottaa puheeksi, jos se on lääkärille itselleen vaikea.

– Tai ratkaisematon, samanlainen kuin niin monelle muullekin suomalaiselle, Seppänen huomauttaa.

Kirjassaan hän kuitenkin kohtaa ja ”hoitaa” potilaitaan, joilla on alkoholiongelmia. Hän ottaa keinoiksi muun muassa alkoholin haitoista kertomisen, juomiskulttuurin lainalaisuudet ja itsepetoksen helppouden. Hän tekee kannustusluontoisia sopimuksia potilaidensa kanssa juomisen vähentämisestä tai lopettamisesta.

– Nykyisin jokainen kohtaamani ihminen haluaa tilittää minulle suhdettaan alkoholiin. Aihe on siis kovin arka monelle, Seppänen sanoo.

Ulla Järvi

Kuva: Jukka Uotila