Ajan­kohtai­sta

Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on ikäsyrjintää

Potilaiden jatkokuntoutuksessa on suuria eroja eri puolilla Suomea. Yli 65-vuotiaat ja vähäosaiset voivat jäädä paitsioon. – AVH-potilaiden kuntoutuskäytäntö toimii pitkälti sattumanvaraisesti, professori Juhani Sivenius suomii.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kuntoutus.jpg
Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vakavia puutteita osassa maata. Akuutin vaiheen hoitoon on viime vuosina panostettu kiitettävästi, mutta potilaiden jatkokuntoutuksessa on suuria eroja eri puolilla Suomea.

Professori, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja Juhani Sivenius Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kritisoi sairaanhoitopiirejä muun muassa epätasa-arvoisesta potilaskohtelusta.

– Sitä, onko kuntoutus kaikkien AVH-potilaiden ulottuvilla, ei ole perusteellisesti selvitetty. Oma kokemukseni ja kollegakeskustelut kertovat, että tehokkaaseen ja moniammatilliseen kuntoutukseen pääsevät työikäiset tai työelämässä vielä olevat.

Yli 65-vuotiaan on Siveniuksen mukaan usein hyvin vaikea päästä monipuoliseen kuntoutukseen.

– Vaikutelmana myös on, että vähäosaisten ja niiden, jotka eivät ole tottuneet vaatimaan, saattaa olla vaikea päästä hyvin toimivaan kuntoutukseen.

Suunnitelmallisuus puuttuu

Ikä ei kuitenkaan vähennä kuntoutuksesta saatavaa hyötyä. Professorin mukaan moni potilas tarvitsisi intensiivistä ja kokopäiväistä kuntoutusta, kuten fysioterapiaa, ja jotkut myös puhe- ja toimintaterapiaa. Myös neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus kuuluisi hyvän kuntoutusyksikön toimintaan.

– Usein potilaat päätyvät terveyskeskukseen, jossa kuntoutushenkilöstö on riittämätön ja mahdollisuudet kuntouttavan hoitotyön omaksumiseen vähäiset. Käsitykseni on, että AVH-potilaiden kuntoutuskäytäntö toimii valtakunnassa pitkälti sattumanvaraisesti ja ilman sanottavaa suunnitelmallisuutta, Sivenius suomii.

Suomesta löytyy kuitenkin sairaanhoitopiirejä, joissa on hyvin toimiva neurologinen kuntoutusosasto. Sivenius toivoisikin jokaiseen piiriin kuntoutusosastoa, joka toimisi kiinteässä yhteistyössä AVH-potilaita hoitavan osaston kanssa.

– Toinen mahdollisuus on ostaa kuntoutuspalvelut aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen perehtyneeltä kuntoutussairaalalta.

Käypä hoito -suositus valmistui

Aivoverenkiertohäiriöihin, kuten aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon, sairastuu vuosittain peräti 14 000 ihmistä. AVH-sairaudet on kolmanneksi kallein sairausryhmä heti mielenterveyshäiriöiden ja dementian jälkeen.

AVH:n vuosikustannukset ovat noin 800 miljoonaa euroa. Pelkästään aivoinfarktin vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia.

Aivoinfarktin ehkäisystä, akuuttihoidosta ja kuntoutuksesta on valmistunut juuri tuore Käypä hoito -suositus. Lisäksi Aivohalvaus- ja dysfasialiitto aloittaa ensi vuonna nelivuotisen tutkimushankkeen, joka keskittyy akuuttihoidon jälkeisten kuntoutuskäytäntöjen selvittämiseen Suomessa ja hyvän kuntoutuskäytännön luomiseen Käypä hoito -suositusten pohjalta.

Essi Kähkönen

Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030