Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito tehostui
Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito on tehostunut Suomessa 1990-luvulla. Hoitoajat ovat lyhentyneet ja pahenemisvaiheiden sairaalakuolleisuus on vähäistä, toteaa Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.Valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman saavutukset ja avohoidon lisääntyminen selittävät osin taudin sairaalahoidon vähenemistä vuosina 1998–2001. Sairaalahoito on vähentynyt myös paremman pahenemisvaiheen hoidon ja uusien lääkeaineiden ansiosta.
Hoitoilmoitusrekisteriin ja kuolemansyytilastoon perustuvan tutkimuksen mukaan korkea ikä ja samanaikaiset muut sairaudet pidensivät keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoaikaa. Keuhkokuume tai aivoverenkiertohäiriö kaksinkertaistivat hoitoajan, joka oli tavallisesti keskimäärin viikon pituinen.
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoitojaksojen määrä lisääntyi lähes viidenneksen ja hoitoaika lyheni kaksi vuorokautta vuodesta 1993 vuoteen 2001. Ensimmäisen keuhkoahtaumataudista aiheutuneen sairaalahoitojakson jälkeen noin neljännes potilaista oli kuollut vuoden sisällä ja viiden vuoden kuluessa noin puolet.
Noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin ja jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti.
Tutkimuksessa todetaan, että keuhkoahtaumatautipotilaiden määrä lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Sairaalaa korvaavia hoitomuotoja on kehitettävä taudista aiheutuneiden kustannusten hillitsemiseksi. Varhaisdiagnostiikkaa sekä avokuntoutusta on lisättävä ja erityinen huomio kiinnitettävä sairauden loppuvaiheen asianmukaiseen hoitoon. Kotisairaanhoito voidaan hyödyntää aikaisempaa enemmän.
LL Tuija Kinnusen väitöstutkimus ”Hospital treatment for chronic obstructive pulmonary disease in Finland : length of stay and its correlation with the prognosis” tarkastetaan Oulun yliopistossa 13.4.
Miia Soininen
