Ajan­kohtai­sta

Lancetin tiedot kannabishaitoista eivät yllätä suomalaisia asiantuntijoita

Suomen kannabispolitiikkaa ei ole syytä tiukentaa, toteavat päihdetutkijat. Päihdelääkärit taas ovat huolissaan, että kannabiksen käyttäjän psykoosi luokitellaan aivan liian helposti ”vain” kannabispsykoosiksi.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kannabis.jpg

Päihdepoliitikot ja -tutkijat eivät yllättyneet kannabiksen ja psykoosin yhteyksistä. Päihdelääkärit ovat sen sijaan huolissaan, että kannabiksen käyttäjän psykoosi luokitellaan aivan liian helposti ”vain” kannabispsykoosiksi. Kuka ottaisi kokonaisvastuun psyykkisesti sairaasta ihmisestä, jolla on huumeongelma? Päihdehuollon ja psykiatrian työnjako takkuaa Suomessa yhä.

– Ihmettelen mikä tässä Lancetin analyysissä on uutta. Myös Independent muutti aiempaa käsitystään alkuvuodesta. Meille alan ihmisille kannabiksen ja mielenterveysongelmien kytkös on ollut selvä jo vuosia, kuittaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti Lancetin viimekuisen uutisen kannabiksen terveysriskeistä.

Lancet julkaisi heinäkuussa metakatsausartikkelin sekä sitä kommentoivan pääkirjoituksen. Niiden viesti kuului: kannabiksen käytöllä on aiemmin luultua voimakkaampi ja selvempi yhteys psykooseihin.

Erityisesti uusi tieto oli se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riskiyhteys psykooseihin.

Sekä Sarvannin että muiden huumausainepolitiikan tuntijoiden ja toteuttajien näkemykset Lancet-artikkelin vaikutuksista voi puolestaan kiteyttää näin: ei ole tarvetta kiristää suhtautumista kannabikseen Suomessa.

Uusi meta-analyysi sai Lancetin pyörtämään liberaalin kannabiskantansa vuodelta 1995. Lisäksi Britanniassa harkitaan nyt kannabiksen luokittamista takaisin huumeiden B-luokkaan, josta huume tiputtiin lievempään C-luokkaan vuonna 2004. Luokitus perustuu huumeen vaarallisuuteen ja sitä kautta määritellään myös kannabiksen käytön rangaistavuus.

”Mikä tässä on uutta?”

Suomessa huumausainepolitiikka kulkee Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammen mukaan kahdella raiteella: kansanterveyden ja rikoskontrollin tavoitteet elävät melko harmonisesti rinnakkain.

Sarvanti pitää Suomen huumausainepolitiikan nykyisiä kannabislinjauksia täysin riittävinä ja vetoaa muun muassa juuri Tammen tutkimukseen.

– Suomalainen huumausainepolitiikka on onnistunut hirveän hyvin. Meillä on ollut tiukka asenne huumeiden käyttöön ylipäätään, eikä sitä voida enää tiukentaa, Sarvanti sanoo.

Sarvannin mielestä Lancet-tutkimuksen valistuksellinen anti tulee toki viedä kentälle, etenkin kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten tietoon.

Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen näkee, että Lancetin artikkeli kytkeytyy ensisijaisesti keskusteluun Britanniassa juuri kolmen vuoden takaisen lievennysluokituksen takia. Siellä artikkelilla on todennäköisesti suurimmat seurausvaikutukset, ja tutkimusta tullaan arvioimaan tarkasti ja myös kriittisesti.

”Tärkeä viesti”

Suomalaiseen päihdelääketieteen piirissä Lancetin artikkelia pidetään tervetulleena lisänä, joka vahvistaa sekä aiempaa tutkimustietoa että kliinistä näppituntumaa.

– Australialaiset, uusiseelantilaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat saaneet samansuuntaisia tuloksia kuin Lancetin meta-analyysi. Kannabista on pidetty suhteellisen harmittomana huumeena, mutta väestötason tutkimukset paljastavat enemmän tai vähemmän vakavia mielenterveyshäiriöitä. On hienoa, että nämä vaikutukset on nyt summattu, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, pitkän linjan päihdelääkäri Pekka Heinälä.

Kiinnostavinta antia Heinälän mukaan on tarkentunut tieto jo vähäisen ja satunnaisen kannabiskäytön terveysriskeistä.

– Se on ehdottomasti tärkeä viesti, joka tulee saattaa myös esimerkiksi kouluterveyshuollon ja vanhempien tietoon.

Heinälän mielestä terveydenhuoltojärjestelmä on aliarvioinut kannabista Suomessa. Akuutin ja näkyvimmän ongelman on aiheuttanut kovien huumeiden, kuten opiaattien ja stimulanttien käyttö. Kannabis on jäänyt näiden varjoon niin hoidoissa kuin julkisessa keskustelussa. Heinälän mukaan yhdestä esimerkistä käy huumeriippuvaisten Käypä hoito -suositus, jossa kannabis käsitellään melko lakonisesti.

– Hoitojärjestelmämme on tietyllä lailla suhtautunut kannabikseen niin kuin se ei olisi mitään, Heinälä pohtii ja valaisee väitettään rinnastusesimerkin avulla:

– Vähän samoin vähätellään tupakan merkitystä. Jos ajatellaan terveyshaittoja, niin tupakasta tulee ruumiita. Kannabiksesta ei todennäköisesti seuraa ruumiita, vaan mielenterveysraunioita. Sokeudumme tietyissä kysymyksissä, esimerkiksi kannabiksessa, koska sen käyttö on päihdepotilailla niin yleistä.

Huumepolitiikka elää murrosvaihetta

Suomessa ei juuri ole pohdittu saati toteutettu kannabispotilaiden hoitoja ja palveluja omana erityiskysymyksenään, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa. Tosin näissä maissa kannabiksen ongelmakäyttö on aivan eri luokkaa kuin Suomessa.

Kun kovat huumeet kymmenkunta vuotta sitten tulivat ryminällä, viranomaiset ja terveydenhuolto olivat valmistautumattomia.

– Oli pakko kiinnittää huomiota akuuttien palvelujen hoitamiseen. Nyt seuraava askel olisi kehittää myös kannabiksen ongelmakäyttäjien palveluja, Hakkarainen sanoo.

Pekka Heinälän korviin on kantautunut lääkärikollegoiden huolestuttavia viestejä niin kannabiksesta kuin muista huumeista. Esimerkiksi Helsingissä huumeet ovat enenevissä määrin arkea myös yleispsykiatriassa.

Janne Ora

Lue koko artikkeli perjantaina 24.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Kuva: Rex Features / Lehtikuva

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030