Nummi-Pusula otti terveyskeskuksen suurennuslasin alle
Nummi-Pusula yrittää tasapainottaa kunnan taloutta tehostamalla lääkärien lähetekäytäntöjä ja keskittämällä aikuisten ja vanhusten terveydenhuoltoa. Johtava lääkäri Mikko Purhonen myöntää, että uudistukset ovat herättäneet paljon keskustelua.
http://www.laakarilehti.fi/pics/mikkopurhonen.jpg
Nummi-Pusula yrittää tasapainottaa kunnan taloutta muun muassa tehostamalla lääkärien lähetekäytäntöjä ja keskittämällä aikuisten ja vanhusten terveydenhuoltoa. Johtava lääkäri Mikko Purhonen myöntää, että uudistukset ovat herättäneet paljon keskustelua.
Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamiseksi ohjelman, jonka mukaan terveyskeskuksen lääkäritoiminnasta ja erikoissairaanhoidosta säästetään ensi vuonna 255 000 euroa.
Satasivuisen säästöohjelman pohjana oleva konsulttiselvitys listaa keinoiksi lähetekäytäntöjen tehostamisen, lääkärien sanelumahdollisuuden poistamisen ja erikoislääkäripalvelujen tuottamisen osin omana toimintana. Lisäksi kuluja aiotaan leikata 30 000 euroa keskittämällä aikuisväestön terveydenhuolto Pusulaan ja välttämätön vanhusterveydenhuolto Nummen vanhainkotiin. Tämä merkitsee, että yksi Nummi-Pusulan neljästä ja puolesta lääkärinvirasta siirtyy Nummelta Pusulaan. Nummen terveysasemalle jää perhekeskus, jota vahvistetaan sosiaalitoimella.
Nummi-Pusulan terveyskeskuksen johtava lääkäri Mikko Purhonen myöntää, että uudistukset ovat herättäneet paljon keskustelua terveyskeskuksen sisälläkin.
– Meillä on toimiva lääkäriporukka. Työvoimavajausta ei ole, ja tämänhetkiseen työnjakoon ovat kaikki tyytyväisiä. On luonnollista, että muutokset herättävät pelkoa siitä, mennäänkö huonompaan, Purhonen sanoo.
Hän korostaa, että tasapainotusohjelma on työkalu, joka raamittaa säästöt ja otsikkotason keinot niiden saavuttamiseksi. Käytännön toteutus suunnitellaan vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi sanelumahdollisuutta ei Purhosen mukaan olla kokonaan poistamassa.
Kahden poliklinikkakäynnin jälkeen uudelleenharkinta
Erimielisyyttä ovat herättäneet erityisesti talouden tasapainotusohjelmaan liittyvät läheteseurannan tehostamisohjeet.
Konsulttitekstin mukaan potilas voi yhdellä erikoissairaanhoidon lähetteellä käydä enintään kaksi kertaa sairaalan poliklinikalla. Tämän jälkeen sairaalalääkärin on joko palautettava potilas terveyskeskuslääkärin luo uutta arviota varten tai annettava terveyskeskukseen perustelut siitä, miksi potilasta pidetään sairaalassa.
Mikko Purhonen toteaa ohjeiden soveltamisen vaativan neuvotteluja sairaalan kanssa.
– Sanoisin, että tarkennamme lähetekäytäntöjä entisestään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. On selvää, että lääkärillä on hoidosta itsemääräämisoikeus, ja jokainen kirjoittaa tarpeellisiksi katsomansa lähetteet.
– Yhtä selvää on, että lähetteiden määrää seurataan, mikä on ainakin meillä johtanut niiden vähenemiseen. On sekä potilaan että kunnan etu, että tehdään vain välttämättömät hoitotoimenpiteet, Purhonen sanoo.
Hänen mukaansa Nummi-Pusulassa on aiemminkin pyritty lisäämään terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välistä yhteydenpitoa. Esimerkkinä on jo käytössä oleva sähköinen lähetepalautejärjestelmä, joka helpottaa kommunikointia molemmin puolin.
Asiaan liittyy myös eettisesti mutkikkaampi kysymys siitä, kuka ohjeistaa ketä.
– Lääkärit kunnioittavat toistensa ammattitaitoa. En näe, että voisimme ryhtyä ohjeistamaan sairaalaa hoitoon liittyvissä asioissa, Mikko Purhonen toteaa.
Lääkäri konsultoimaan sosiaalitoimea?
Kunnanvaltuutettuja on keskusteluttanut myös ohje, jossa todetaan, että kun lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetettä psykiatriseen hoitoon, hänen on pyydettävä sosiaalitoimelta konsultaatio siitä, onko lähete tarpeellinen.
– Tämä on alaa tuntemattoman ihmisen muotoilema ohje, ja kirjaimellisesti otettuna lainvastainen. Lääkärillä on vaitiolovelvollisuus. Jotta voisimme antaa sosiaalitoimelle tietoa yksittäisen ihmisen asioista, meillä tulee olla sosiaalitoimelta tullut kirjallinen pyyntö asiasta, eli potilaan tulee olla jo ennestään sosiaalipuolen asiakas.
Nummi-Pusulan perusturvajohtaja Tarja Saaren-Seppälän mukaan lause, jossa puhutaan sosiaalitoimen konsultaatiosta, liittyy rajatapauksiin.
– Tarkoituksena on, että lääkärillä on mahdollisuus kysyä sosiaalitoimesta mielipidettä lähetteeseensä. Varsin moni psykiatriseen hoitoon lähetteen saava on myös sosiaalitoimen asiakas. Haluamme, että yhteydenottokynnys laskee.
Taustalla on kunnan halu tiivistää sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja koulutoimen yhteistyötä. Kunnassa toimii jo perhekeskus, jossa saman katon alla sijaitsevat muun muassa terveyskeskuslääkärin ja perhetyöntekijän vastaanotto. Tarkoitus on kehittää keskusta niin, että tiimin muodostaisivat lastenlääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä.
Perusturvajohtaja pitää noussutta hälyä muutenkin erikoisena.
– On outoa, että joku nostaa laajasta ohjelmasta esille muutaman asiantuntemattomasti muotoillun rivin. Toimimme kuntana terveydenhuoltoa säätelevien lakien mukaisesti.
Erikoislääkäreitä STM:n hankerahalla
Lähetekäytäntöä tehostamalla kunta aikoo säästää 60 000 euroa. Vielä suurempi summa, 150 000 euroa, aiotaan säästää tuottamalla erikoislääkäripalvelut osin itse. Tarkoituksena on, että terveyskeskuksessa työskentelee tiettyinä päivinä viikossa erikoislääkäreitä, joille terveyskeskuslääkärit ohjaavat sopiviksi katsomansa potilaat. Terveyskeskuslääkäreillä on mahdollisuus konsultoida erikoislääkäreitä ja siten kehittää ammattitaitoaan.
Nummi-Pusulan terveyskeskuksessa on jo pitkään työskennellyt osa-aikainen sisätautien erikoislääkäri, ja Purhosen mukaan tämä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että lähetemäärät ovat pysyneet kurissa.
– Erikoislääkäripalvelujen osto maksaa, mutta meillä on tarkoitukseen varattuna STM:n hankerahaa, Tarja Saaren-Seppälä sanoo.
Minna Seppä
Kuva: Jukka Uotila
Lue koko artikkeli perjantaina 21.9. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
