Brittipääministeri Brown haluaa sairaalat tehosiivoukseen
Britannia ryhtyy sairaaloidensa suursiivoukseen, jos uusi pääministeri Gordon Brown virkakuntineen saa tahtonsa läpi. Lääketieteellinen näyttö ei kuitenkaan tue pääministerin lanseeramaa ”ryhtiliikettä”.
”Poliitikkojen populistista näennäispuuhastelua”, tyrmää Lancet pääkirjoituksessaan Britannian pääministeri Gordon Brownin tuoreet suunnitelmat ratkaista maan sairaaloiden krooninen MRSA-ongelma.
Pääministeri ja hänen terveysasioista vastaava virkamieskuntansa ajavat uudistusta, joka lyhentäisi lääkärikunnan perinteiset valkotakit hihattomiksi T-paidoiksi sekä kieltäisi lääkäreiltä rannekellon käytön työssä. Lisäksi Brown kaarteineen kaavailee sairaaloihin ”osasto kerrallaan” tyyppisiä -suursiivoustalkoita sekä lisää henkilökuntaa, käytännössä eräänlaisia sairaaloiden osastokohtaisia ”siisteysvalvojia”.
Lancet muistuttaa, että MRSA-ongelmaa pohtinut valtiollinen työryhmä ei päätynyt suosittamaan lyhyitä hihoja ja suursiivouksia. Koska yksiselitteistä ja tarkkaa tieteellistä näyttöä näiden toimien tehosta ei ole, tulisi MRSA-ongelmaan pikemmin soveltaa valistunutta maalaisjärkeä, lehti suositteli. Lancet muistutti, että takkien hihansuut varmasti keräävät mikro-organismeja, mutta ei ole laisinkaan selvää tarttuvatko mikro-organismit erityisesti juuri takkien hihansuiden välityksellä.
Suomen MRSA-asiantuntijoihin lukeutuva professori, ylilääkäri Ville Valtonen HYKS:n infektiosairauksien klinikasta yhtyy Lancetin näkemyksiin: pitkistä hihoista ja rannekelloista luopuminen on parhaimmillaankin korkeintaan kosmeettinen toimi.
Britit hukkasivat etsikkoaikansa
Valtonen muistuttaa mieliin brittien MRSA-ongelman juuret 1990-luvun alussa, jolloin MRSA-tilanne oli kutakuinkin sama kuin Suomen tilanne nyt.
– Kymmenessä vuodessa britit menettivät pelin ja MRSA:n esiintyvyys hyppäsi ylös. Kun maan veriviljelypositiivisista Staphylococcus aureus -kannoista oli 1990-luvun alussa vain pari prosenttia MRSA:ta, luku hypähti kymmenessä vuodessa 40 paikkeille.
Suomessa vastaava MRSA-esiintyvyyslukema hypähti vuoden 2004 aikoihin hieman alle prosentin tienoilta noin kolmeen prosenttiin. Kolmisen vuotta sitten Suomessa alettiin panostaa MRSA:n torjuntaan kunnolla ja esiintyvyysluku saatiin Valtosen mukaan painettua noin kahteen prosenttiin.
– Minulla on se käsitys, että Britannia menetti etsikkoaikansa 1990-luvun alussa. Osastot olivat ylikuormitettuja eikä erityshuoneita ja henkilökuntaa ollut riittävästi. Nyt MRSA on levinnyt avohoitoon ja avohoidosta tulevista infektioista lähes puolet on myös MRSA:ta.
Avohoidosta tulevien potilaiden seulonta kallista
Valtosen mukaan MRSA-infektion voittokulkua voidaan Britanniassa ja toisessa suuren esiintyvyyden maassa eli Yhdysvalloissa korkeintaan hillitä ja hidastaa. Sekin vaatii pikemmin käsihygieniasta huolehtimista, panostamista eritysosastoihin ja henkilökunnan määrään sekä laatuun kuin brittipoliitikkojen esittämiä keinoja.
Britanniassa joudutaan käytännössä kaikki avohoidosta sairaalaan otettavat potilaat seulomaan MRSA:n varalta ja se maksaa Valtosen mukaan hirvittäviä summia.
– Lancet on ilman muuta oikeassa tieteellisesti katsoen. Brittien MRSA-ongelma alkoi Margaret Thatcherin säästöpolitiikasta. Tony Blair ei jaksanut asiaan ratkaisuun panostaa ja nyt Gordon Brownin tehtävänä on näköjään siistiä jäljet, hymähtää Valtonen.
Janne Ora
