Ajan­kohtai­sta

Nettijulkaisusta tukea nuorten itsemurhien ehkäisyyn

Suomen nuoriso on yksi maailman itsetuhoisimmista. Tuore maksuton nettijulkaisu oikaisee myyttejä, jotka vaikeuttavat itsemurhien ehkäisytyötä.

Suomen nuoriso on yksi maailman itsetuhoisimmista. Tuore maksuton nettijulkaisu oikaisee myyttejä, jotka vaikeuttavat itsemurhien ehkäisytyötä.

Joka vuosi yli sata suomalaista nuorta päätyy itsemurhaan. Joka kymmenes itsensä surmannut suomalainen on alle 24-vuotias.

Tilastojen valossa Suomen nuoriso on yksi maailman itsetuhoisimmista, ja nuorten aikuisia suurempi itsemurha-alttius on suomalainen erityispiirre. Suomessa olisi siis syytä kehittää keinoja tunnistaa nuorten itsemurha-alttiutta.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä -sarjassa on juuri ilmestynyt julkaisu ”Nuorten itsemurhat Suomessa”, joka on tarkoitettu tueksi nuorten itsemurhien ehkäisyyn.

Julkaisun kirjoittaja on rovaniemeläinen kasvatustieteiden tohtori Tuula Uusitalo. Hänen vuonna 2006 julkaistu väitöskirjansa ”Miten päästä yli mahdottoman? Narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä” käsittelee itsemurhan tehneiden omaisten selviytymistä.

– Suomessa olisi syytä kehittää nuorten itsemurhien ehkäisytyötä ja suunnata siihen yhä enemmän voimavaroja, Tuula Uusitalo sanoo.

Itsemurhien riskitekijöistä ja ennusmerkeistä, sekä itsemurhalta suojaavista tekijöistä tulisi olla tarjolla runsaasti tietoa.

Kouluterveydenhuoltoa ja koulujen kriisitoimintamalleja pitäisi Uusitalon mielestä kehittää siten, että masentuneet ja itsetuhoiset lapset ja nuoret saataisiin entistä tehokkaammin tunnistettua.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, elämänhallintataitojen opettaminen, sekä itsemurhien ehkäiseminen tulisi sisällyttää koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmiin.

Lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon tarvittaisiin myös runsaasti lisää resursseja.

Itsemurhaan liittyy paljon myyttejä

Julkaisu ”Nuorten itsemurhat Suomessa” oikaisee itsemurhaan liittyviä myyttejä, jotka vaikeuttavat itsemurhien ehkäisytyötä ja estävät avointa keskustelua. Usein esimerkiksi uskotaan, että itsemurhista puhuminen lisäisi itsemurhia. Näin ei Tuula Uusitalon mukaan ole, vaan ahdistavien asioiden puheeksi ottaminen voi jo sellaisenaan helpottaa umpikujan tunnetta.

Usein ajatellaan, että itsemurhasta puhuva nuori ei toteuta aiettaan, vaan haluaa vain huomiota. Tämäkin on paikkansapitämätön myytti: itsemurhasta puhuva nuori pitää ottaa vakavasti.

Monet itsemurhat tehdään hetken mielijohteesta. Niinpä oikein ajoitetulla väliintulolla useimmat itsemurhat olisivat estettävissä. Tärkeä ehkäisykeino on myös itsemurhien toteutuksen vaikeuttaminen.

Itsetuhoisuudelta suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi läheiset suhteet perheenjäseniin, ystävät, kohtuullisen vakaa ympäristö, tunne tarpeellisuudesta, harrastukset ja hyvä impulssien sietokyky.

Riskitekijöitä taas ovat esimerkiksi vanhemman psyykkinen sairaus, jonkun perheenjäsenen päihteiden väärinkäyttö, aiempi itsemurha perheessä, vanhempien ero tai toistuvat muutot.

Julkaisu ”Nuorten itsemurhat on Suomessa” on saatavilla maksutta verkkojulkaisuna osoitteessa www.lapsiasia.fi.

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030