Sähköistä arkistoaan hallitsee potilas
Sähköinen kansallinen potilasarkisto ja siihen liittyvä sähköinen resepti ovat käytössämme vuonna 2011.
Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeita johtavat virkamiehet sekä Kelan johto vakuuttivat tiistaina luottamustaan potilas- ja reseptitietojen sähköiseen liikkumiseen runsaan kolmen vuoden kuluttua. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura ja Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen eivät teilanneet valtion virkamiesten tavoitteita, mutta korostivat, että matkan varrella on vielä lukuisia ratkaistavia ongelmia.Suomeen rakennetaan terveydenhuollon valtakunnallista tiedonhallintajärjestelmää, johon kuuluvat sähköinen reseptikeskus, sähköinen potilastiedon arkisto ja sähköinen potilaskertomus.
Sähköinen potilaskertomus on jo käytössä lähes jokaisessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Myös alueellisia tietojärjestelmäratkaisuja on otettu käyttöön viime vuosina. Apteekeista noin kolmasosa käyttää jo reseptien sähköistä suoratoimitusta, kolmasosa pitää yhä kiinni perinteisistä menetelmistä ja kolmasosassa käytetään molempia järjestelmiä.
Uudistuksessa potilastiedot kirjataan hoitoyksikössä sähköisesti yhdenmukaisella rakenteella, potilasasiakirjat allekirjoitetaan sähköisesti ja lähetetään kansalliseen arkistoon. Valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta voidaan hakea tietoja sähköisesti eri hoitoyksiköissä ja myös apteekissa, jos potilas antaa siihen suostumuksensa.
Potilaat määräävät itse omien tietojensa käytöstä ja heillä on mahdollisuus myös hyödyntää sähköistä potilastiedon arkistoa. Omia potilas- ja reseptitietojaan voi katsoa internetin välityksellä.
Mitä sitten talletetaan? Kaikki röntgen- ja TT-kuvat ja kaikki mahdolliset EKG-käyrät?
– Kaikkea potilaasta kertovaa materiaalia ei todellakaan kannata tallettaa. Kevääseen mennessä saataneen valmiiksi asetus, joka ohjeistaa terveydenhuoltoa tallentamisessa. Paljon valtaa on hoitavalla lääkärillä ja muilla ammattilaisilla, jotka osallistuvat potilaskertomuksen tuottamiseen. Siinä yhteydessä ratkaistaan, mikä kuvantamistulos on tarpeen säilyttää, totesi sosiaali- ja terveysministeriön kehittämispäällikkö Pentti Itkonen.
Vaikka järjestelmän tavoitteena on potilasturvallisuuden parantaminen ja esimerkiksi lääkehoidon seurannan kehittäminen, kaikkea ei voi taata. Jos esimerkiksi potilas kieltää omien tietojensa luovuttamisen kansalliseen arkistoon kaikkien terveydenhuollon toimijoiden nähtäväksi, hänestä ei silloin kaikkia tietoja näkyville saa. Peruspalveluministeri Paula Risikko katsoikin nyt muun muassa lääkäreiden suuntaan; heillä on merkittävä rooli potilaan oikeuksien ja mahdollisuuksien informoimisessa.
Sähköisen reseptin käyttöönotto alkaa syksyllä 2008 Turussa ja Kotkassa. Samaan aikaan avataan kansalaisen katseluyhteys omiin jo tallennettuihin tietoihinsa. Käyttöönotto etenee alueittain vuosina 2008–2011. Tavoitteena on, että vuonna 2010 jo puolet resepteistä välitettäisiin sähköisesti.
Ulla Järvi
