Murhamieskin kelpaa lääkäriksi
Ruotsissa kiehuu. Karolinskassa opiskelee lääkäriksi entinen uusnatsi ja murhasta tuomittu mies. Mielipiteet jakautuvat myös Suomessa. Voisiko sama toistua meillä? Lääkärilehti kysyi gallupissa, voiko lääkäriksi soveltuvuutta mitata.
http://www.laakarilehti.fi/pics/murhamies.jpg
Ruotsin Karolinskassa aloitti syksyllä lääketieteen opinnot mies, joka on tuomittu murhasta vuonna 1999. Uusnatseihin kuulunut mies ampui sosialistiaktivistin tämän kotona. Vankilasta päästyään mies vaihtoi nimensä ja selvitti lääketieteellisen pääsykokeet – myös niihin kuuluneen soveltuvuushaastattelun.
Ruotsissa kiehuu. Kansankotiaan rakastaville, mutta vapaamielisyyttään vakuuttaville ruotsalaisille entisen uusnatsin opiskelu lääkäriksi on vaikea moraalinen yhtälö.
”Hän on läpäissyt normaalisti pääsykokeet. Emme voi evätä keneltäkään opiskeluoikeutta sen vuoksi, että hänellä on takanaan vankilatuomio”, totesi Karolinska-instituutin johtaja, professori Harriet Wallberg-Henriksson marraskuussa Dagens Nyheterille.
Wallberg-Henriksson oli saanut aiemmin syyskuussa nimettömän kirjeen, jossa kerrottiin uuden opiskelijan rikollinen tausta.
Paraneeko rikoksesta?
Keskustelu velloo paitsi populaarimediassa, myös Läkartidningenin ja Ruotsin Lääkäriliiton piirissä.
Kuten arvata saattaa, puheenvuorot ovat myös hyvin tunteenomaisia: Miten ”psykopaatista” voi tulla lääkäri? Miten Karolinska voi taata muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden? Mitkä ovat potilaan oikeudet?
Kolmikymppisen lääketieteen opiskelijan puolustajat muistuttavat, että mies on saanut lainmukaisen 11 vuoden tuomion, mutta on nyt ”normaalikäytännön” mukaisesti päässyt vankilasta ja on vapaa esimerkiksi opiskelemaan.
Eikö kenelle tahansa pitäisi antaa toista mahdollisuutta?
Ne, jotka kyseenalaistavat miehen opiskeluoikeuden, uskovat miehen olevan edelleen lähellä uusnatsipiirejä. He perustavat väitteensä internetin keskustelusivujen kommentteihin, joissa mies on kommentoinut muun muassa homoseksuaalisuutta, natsismia, vasemmistolaisia ja pääsyä lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Ruotsalaismedia on kaivellut miehen taustoja, ja hänen kerrotaan olevan ”hyvästä, akateemisesta perheestä”.
Miehen juristi-isoisä on aikoinaan ollut Svenska Antisemitiska Föreningenin jäsen. Lapsenlapsi-sukupolven tuntema ihannointi isovanhempien aatteita kohtaan ei ole tavatonta nyky-Ruotsissa.
TEO ei saa aina tietää rikoksista
Voisivatko Ruotsin tapahtumat toistua myös Suomessa? Pääsisikö meillä lääkäriksi henkirikoksesta tuomittu ihminen?
– Periaatteessa kyllä, sanoo lakimies Nella Korhonen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta.
– Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään niistä edellytyksistä, joilla TEO voi myöntää harjoittaa lääkärin ammattia. Edellytyksenä on suoritettu koulutus. Esimerkiksi rikosrekisteriä TEO:lla ei ole oikeutta vaatia, Korhonen sanoo.
Ammatissa toimivan lääkärin oikeuksien rajoittaminen tai poistaminen tulee TEO:n ratkaistavaksi, jos sen tietoon tulee jokin seikka, joka puuttumista vaatii. Esimerkiksi käräjäoikeudet ovat velvollisia ilmoittamaan TEO:lle lääkäreitä koskevat tuomiot, jos rikos on tapahtunut ammattia harjoitettaessa.
– Sen sijaan vapaa-ajalla tapahtuneet rikokset, olivat ne sitten talousrikoksia tai henkirikoksia, eivät välttämättä tule meidän tietoomme lainkaan. Nykyisin niistä tosin tulee meille esimerkiksi työnantajan tai potilaiden kautta ilmoituksia, kertoo TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holi.
Jokainen tapaus harkitaan erikseen, eikä selvää sääntöä ammattioikeuksien rajoittamisesta voida tällaisessa tapauksessa laatia. Voiko murhasta tuomittu enää olla lääkäri?
Tarja Holi sanoo, että kansainvälisissä lääkintöoikeuden konferensseissa aiheesta kyllä keskustellaan. Mielipide-erot syntyvät paitsi moraalisista myös kulttuurisista kysymyksistä.
”Henkirikoksesta tuomittu ei sovellu työhön”
Turun yliopiston psykiatrian dosentti ja Erikoislääkäri-lehden päätoimittaja Jyrki Korkeila toimii myös professorina lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on joutunut kohtaamaan tilanteita, joissa opiskelijan oikeutta opiskeluun on jouduttu rajoittamaan. Korkeilan kanta on selkeä.
– Vakavasta henkirikoksesta tuomittu ihminen ei missään olosuhteissa sovellu lääkärin työhön, sanoo Korkeila yksiselitteisesti.
– On myös sellaisia persoonallisuuden häiriöitä, joiden vuoksi lääketieteen opiskelu vaikeutuu ja jotka voivat lopulta estää valmistumisen. Esimerkiksi opiskelija käyttäytyy potilaita, opiskelukavereitaan ja muita ihmisiä kohtaan tavalla, jota ei millään muotoa voi pitää hyväksyttävänä. Enkä tarkoita nyt sitä, että lääkärin pitäisi olla sosiaalisesti kyvykäs tai miellyttävä. Mutta ei hän saa muodostaa uhkaa potilaille tai työyhteisölle, painottaa Korkeila.
Hän ei silti kannata soveltuvuustestejä lääketieteelliseen pyrkiville, koska lääkärin työ on niin laaja-alaista, ja erilaiset persoonallisuudet soveltuvat eri tehtäviin. Työnantajan vastuulla on valita oikeat ihmiset oikeaan paikkaan.
Korkeila ei myöskään vaadi lääkäriltä putipuhdasta rikosrekisteriä, vaikka se ihanne olisikin. Nuoruuteen voi liittyä rankkoja jaksoja, jolloin tulee ”töppäiltyä”.
– TEO:oon on viime aikoina tullut terveydenhuollon ammattihenkilöitä kouluttavista laitoksista kyselyitä, miten joku alalle sopimattomaksi havaitun ihmisen valmistuminen voitaisiin estää. Keinot ovat rajalliset, koska kyse on myös opiskelijan oikeusturvasta, sanoo apulaisjohtaja Tarja Holi.
Lääketieteelliseen tiedekuntaan hyväksytyn opiskeluoikeutta voidaan tiedekuntaneuvoston päätöksellä rajoittaa määräajaksi. Jos opiskelijasta voidaan katsoa olevan uhkaa esimerkiksi klinikassa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudelle, hänelle voidaan antaa suoranainen porttikielto. Jos klinikkakursseja ei pysty suorittamaan, lääkärin laillistamiseksi vaaditut ehdot jäävät toteutumatta.
Soveltuvuuskokeet eivät ole lääkärien mieleen
Voiko lääkäriksi soveltuvuutta mitata? kysyttiin Lääkäripäivillä tehdyssä gallupissa. Satunnaiset vastaajat saivat myös pohdittavakseen visaisen kysymyksen siitä, voiko henkirikoksesta tuomittu toimia lääkärinä.
Lotta Halonen ja Kristiina Hintsanen
Turusta vuonna 2003 valmistuneet kurssikaverit ovat yhtä mieltä siitä, etteivät soveltuvuuskokeet oikein istu lääketieteelliseen tiedekuntaan.
– Lääkärin työ on niin laaja-alaista, että mitä ominaisuuksia testeillä voitaisiin luotettavasti mitata? kysyy sisätauteihin erikoistuva Lotta Halonen.
Haloselta ja Hintsaselta ei löydy tuomiota sille, etteikö henkirikoksesta tuomittu voisi toimia lääkärinä, mutta he korostavat, että jokainen tapaus pitäisi harkita erikseen.
Matti Turtiainen ja Ilkka Taipale
Kaksi vanhemman polven psykiatria on vahvasti sitä mieltä, että soveltuvuuskokeet eivät mittaa lääkärin todellista ammattitaitoa. Päinvastoin uhkana saattaisi olla karsinta esimerkiksi kulloiseenkin aikaan soveltumattomien mielipiteiden takia.
– Minun vuosikurssini osallistui psykologisiin testeihin opiskelun alussa ja lopussa; ne olivat osa erästä tutkimusta. Olisikohan minusta tullut koskaan lääkäriä, jos ne olisivat vaikuttaneet opiskelupaikan saantiin? hymähtää Lieksan terveyskeskuksen johtava lääkäri Matti Turtiainen. Henkirikokseen syyllistyneiden soveltuvuudesta alalle heillä on hyvin armollinen näkemys.
– 1970-luvulla sanottiin, että vapaalle jalalle laskettu murhamies on yhtä vaarallinen kuin käytetty Fiat liikenteessä, nauraa Ilkka Taipale. Hän kertoo nuorena paiskineensa klinikassa rinta rinnan töitä taposta tuomitun lääkärin kanssa, muttei osannut tätä ihmistä kummempana pitää.
Lue koko artikkeli perjantaina 18.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Ulla Järvi
Kuva: Petri Kuokka / Gorilla
Päätoimittaja Päivi Hietasen tuore kommentti Kenestä voi tulla lääkäri?
