Ajan­kohtai­sta

Lääkärien sairastuminen vaikeutti hoitoa Nokian vesikriisissä

Vain pari sairaanhoitajaa ensiavun kymmenistä lääkäreistä ja hoitajista pysyi terveenä. Pandemiasuunnitelma auttoi harvinaisessa tilanteessa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/vesikriisi.jpg
Nokian vesikriisissä oli haastavaa runsaan potilasmäärän lisäksi terveyskeskuksen oman henkilökunnan sairastuminen, arvioi Nokian kaupungin avoterveydenhuollon ylilääkäri Eila Kujansuu.

Vaikka henkilökunnan sairastumiseen varaudutaan valmiussuunnittelussa, käytännön tilanteissa käy hänen mukaansa harvoin niin, että suuri osa henkilökunnasta sairastuu.

– Nokian terveyskeskuksessa osa henkilökunnasta sairastui heti epidemian alussa, koska asui alueella, jolla vesi oli likaantunut. Loput saivat kukin vuorollaan norovirustartunnan. Ensiavussa työskennelleistä kymmenistä lääkäreistä ja hoitajista sairastumiselta välttyi vain pari kolme sairaanhoitajaa, Eila Kujansuu kertoo.

– Vaikka tällainen mahdollisuus oli tiedostettu, henkilökunnan sairastuminen iskee silti kovasti terveyskeskuksen toimintaan.

Nokialle saatiin hoitajia avuksi naapurikunnista, esimerkiksi Hämeenkyröstä ja Ylöjärveltä. Myös naapurikuntien lääkäreitä oli lupautunut apuun tarvittaessa. Avulle yli kuntarajojen oli jo valmiiksi luotu toimintamallit Nokian kaupungin pandemiasuunnitelmassa, joka tehtiin vuosi sitten.

Suunnitelmaan jouduttiinkin turvautumaan erilaisessa tilanteessa. Eila Kujansuun mukaan siitä oli kriisitilanteessa selvästi apua.

– Tiesimme koko ajan, mistä saisimme tarvittaessa lisää henkilökuntaa, minne voimme sijoittaa potilaita ja kuinka yhteistyö naapurikuntien kanssa järjestetään. Ympäristökuntien sairaaloihin lähetettiin Taysista ei-ripuloivia jatkohoitopotilaita, hän kertoo.

Epidemia Nokialla laantumassa

Kujansuun mukaan epidemia Nokialla ei ole ohi, mutta on laantumassa.

Nokian terveyskeskukseen ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on hakeutunut hoitoon yhteensä noin tuhat vatsatautipotilasta. Taysin poliklinikalla tai osastolla kävi yhteensä yli 150 vatsatautipotilasta, joista suurin osa oli lapsia.

– Meillä ei ole lastentautien osastoa emmekä hoida lasten nestehoitoa Nokialla normaalioloissakaan, Kujansuu huomauttaa.

Sairastuneet ovat hänen mukaansa välttyneet pitkiltä sairaalahoidoilta. Suurin osa tiputuspotilaista hoidettiin Nokian terveyskeskuksessa.

– Potilaat on saatu tiputuksella yllättävän helposti niin hyvään kuntoon, että he ovat päässeet terveyskeskuksesta kotiin muutaman tunnin kuluttua. Terveyskeskuksen ruuhkat syntyivätkin sekä tiputuksessa olevista potilaista että hoitajan vastaanotolle odottavista potilaista.

– Suuri osa potilaista kävi hoitajien vastaanotoilla. Lääkärin vastaanotolle jonotusta ei juuri ollut, koska ensiavun lääkärimäärää lisättiin. Myös terveyskeskuksen puhelinneuvonta ruuhkautui pahoin, vaikka puhelimeen oli vastaamassa kaksi hoitajaa, Kujansuu toteaa.

Kliinisesti merkittävimpiä taudinaiheuttajia ovat olleet kampylobakteeri ja norovirus. Potilailta on löytynyt lisäksi salmonellaa, shigellaa, rotavirusta, Clostridium difficile -bakteeria ja giardiaa. Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko ne kaikki olleet peräisin vesijohtovedestä. Vesinäytteistä on löytynyt useita viruksia, kampylobakteereja, salmonellaa ja kolibakteereja.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan infektiolääkärin Jukka Lumion mukaan Nokian epidemian jälkeen on ilmennyt yllättävän vähän jälkitauteja.

Lue koko artikkeli perjantaina 18.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Suvi Sariola
Kuva: Veli-Matti Parkkinen / Lehtikuva

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030