Lääkäriä kiusaa useimmiten oma esimies
Lähes kaksi kolmesta lääkärien kiusaustapauksesta johtuu esimiehestä. Joka viides kiusaaja on potilas. Sukupuolinen häirintäkin on tuttu ilmiö terveydenhuollossa. Sen tietää muun muassa kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen.
http://www.laakarilehti.fi/pics/paivirasanen.jpg
Lähes kaksi kolmesta lääkärien kiusaustapauksesta johtuu esimiehestä. Joka viides kiusaaja on potilas. Sukupuolinen häirintäkin on tuttu ilmiö terveydenhuollossa. Sen tietää muun muassa kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen.
Lääkärit näkevät kiusaamista ja henkistä väkivaltaa työpaikoillaan harvemmin kuin muut akateemisesti koulutetut suomalaiset. Akavan työmarkkinatutkimuksen mukaan kiusaamista oli havainnut 35 prosenttia kuntien palkkalistoilla olleista lääkäreistä. Akateemisista aloista eniten kiusataan seurakunnissa.
Terveyskeskukset ja sairaalat muodostavat työyhteisöjä, joissa kiusaamisen ja henkisen väkivallan kuva on aivan toisenlainen kuin muilla akateemisilla työpaikoilla.
Lääkärin kiusaaja on poikkeuksellisen usein esimies, kertoo Akavan kyselytutkimus vuodelta 2006. Lähes kaksi kolmesta kiusaustapauksesta paljastuu esimiehen taholta tulevaksi kiusanteoksi. Joka viides lääkäriä kiusaava on potilas.
Myös kiusaamisen muodot ovat lääkärin työssä poikkeavia. Liki puolet kiusaamisesta on suullista tai kirjallista uhkailua, mikä muilla aloilla on selvästi vähäisempää. Kiusaaminen voi olla myös lääkärin työn vaikeuttamista tai loukkaamista. Tämä henkisen väkivallan muoto on kaikkein yleisintä muilla akateemisilla aloilla.
Lääkärit joutuvat myös kokemaan työtovereiden välistä epätervettä kilpailua.
Sukupuoli ei suojaa ahdistelulta
Viime aikoina julkiseen keskusteluun noussut sukupuolinen häirintä ja ahdistelu eivät ole tuntemattomia lääkäreiden keskuudessakaan.
Itse asiassa Akavan kyselyn mukaan seksuaalinen ahdistelu on akateemisista aloista toiseksi yleisintä juuri lääkärien keskuudessa. Peräti kahdeksan prosenttia kiusaamista kohdanneista oli kokenut nimenomaan sukupuolista häirintää tai ahdistelua.
Akavalaisista aloista pahin tilanne on seurakunnissa, joissa useampi kuin joka neljäs työntekijä oli joutunut ahdistelluksi.
Kuka lääkäriä sitten sukupuolisesti ahdistelee?
– Lääkärivastaajien joukko tutkimuksessa oli sen verran pieni, ettei liian vahvoja yleistyksiä kannata tehdä, korostaa Akavan tutkija Ulla Aitta.
Aitan mukaan mielenkiintoista on, että akavalaisissa ammateissa naiset ja miehet ovat lähes yhtä usein sukupuolisen häirinnän kohteena. Akateemisesta miehestäkin voi tulla ahdistelun uhri.
– Lääkärit ovat usein pätkätyöläisiä eivätkä viranhaltijoita. Kun töihin tullaan ”vain käymään”, jää yhteisöllisyys syntymättä. Tämä vahvistaa meille muutenkin ominaista ”puuttumattomuuden ilmapiiriä”, sanoo Kuntaliiton hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Räsänen kohtasi ahdistelua sairaalassa, muttei eduskunnassa
Kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen sanoo, että lääkärin etiikka suojaa yleensä potilaita paremmin kuin kollegoja lääkärin epäasialliselta käytökseltä. Alistamista ja kiusaamista esiintyy koulutuksesta ja sukupuolesta riippumatta – jos se sallitaan. Räsänen sanoo, ettei ole eduskunnassa kohdannut sukupuolista häirintää, mutta sairaalamaailmassa ilmiö ei jäänyt tuntemattomaksi.
– Amanuenssiaikoina eräässä klinikassa oli miesylilääkäri, jonka maneereihin kuului käpälöinti ja ehdottelu. Minuun hän ei käynyt käsiksi, mutta ehdotti kyllä yöllistä kohtaamista. Olin aiemmin ollut itse todistamassa, miten tämä ylilääkäri kävi käsiksi erään nuoren naistyöntekijän rintoihin, kertoo Räsänen.
– Ei siitä ehdottelusta minulle mitään traumaa jäänyt; olin nuori ja kovasti rakastunut tulevaan mieheeni. Lähinnä minua säälitti ja hävetti tuon ahdistelijan puolesta, että miten hän saattoi kuvitella minun olevan hänestä tippaakaan kiinnostunut.
Räsänen sanoo jälkeenpäin eniten miettineensä sitä, miksi tuollaisen käytöksen annettiin klinikassa jatkua vuosi vuoden jälkeen. Hän ei usko, että nykyaikana tällainen jatkuva ahdistelu olisi edes mahdollista; ihmiset uskaltavat viimein puhua epäasiallisesta käytöksestä.
– Olennaista on, että ahdistelun sattuessa työntekijä tietää, kehen ottaa yhteyttä ja että asioiden käsittelyyn on työpaikalla selkeä ohjeistus. Tuolloin 80-luvulla en olisi edes tiennyt, mitä tehdä, jos olisin uskaltanut ottaa klinikan tapahtumat puheeksi, Niin, ja olisiko kukaan ottanut minua vakavasti? Päivi Räsänen miettii.
Lue koko artikkeli perjantaina 8.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Ulla Järvi
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
