Terveydenhuoltolain valmistelu sai lisäaikaa
Uutta terveydenhuoltolakia valmistellaan kuumeisesti. Toistaiseksi on sovittu vain suurista yleislinjoista, kuten esimerkiksi potilaan valinnanvapauden lisäämisestä, sanoo lakia valmistelevan työryhmän varapuheenjohtaja Pertti Palomäki.
http://www.laakarilehti.fi/pics/perttipalomaki.jpg
Uutta terveydenhuoltolakia valmistellaan kuumeisesti. Toistaiseksi on sovittu vain suurista yleislinjoista, kuten esimerkiksi potilaan valinnanvapauden lisäämisestä, sanoo lakia valmistelevan työryhmän varapuheenjohtaja Pertti Palomäki.
Takavuosina väitettiin herrojen kiireiden olevan hitaita. Nykyisin isojakin lakeja synnytetään vauhdilla, joka heikompia jo hirvittää. Uuden terveydenhuoltolain valmistelu on tästä esimerkki, vaikka kirjoitustyö saikin lisäaikaa toukokuun loppuun. Luvassa on suurin mullistus vuosikymmeniin sekä terveydenhuollon järjestelmille että potilaille.
On melkoinen haaste kirjoittaa lakia, joka pätee sekä Velkualla että Helsingissä. Näin luonnehtii ylilääkäri Kati Myllymäki nykyistä työsarkaansa sosiaali- ja terveysministeriössä.
Uuden lain aikataulu ei ole haasteista vähäisin. Esitykselle annettiin aikaa ensin helmikuun loppuun saakka. Aikataulu kuitenkin karkasi käsistä, ja jatkoaikaa on nyt toukokuun loppuun.
– Siitä huolimatta vauhti on kova, eikä vielä tiedetä, milloin laki lopulta astuu voimaan tai tuleeko siihen mahdollisia siirtymäaikoja, Myllymäki huomauttaa.
Tilkkutäkistä parivuoteen peitoksi
Terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja koskevat lait ovat nyt tilkkutäkki, joka on harsittu yhteen periaatteella jotain uutta ja jotain vanhaa. Yhden aikakauden synnyttämää järjestelmää on yritetty korjailla kunkin ajan poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia päämääriä vastaavaksi.
– Yksi uuden lain keskeinen tavoite on parantaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä, sanoo lakia valmistelevan työryhmän varapuheenjohtaja, dosentti Pertti Palomäki.
Toistaiseksi keinoista päämäärän saavuttamiseksi ollaan railakkaasti eri mieltä. Esimerkiksi viimeviikkoisessa Sairaalatalousyhdistyksen seminaarissa esiteltiin erilaisia vaihtoehtoja sairaanhoitopiirien johtoväelle, ja kommentteja kuultiin laidasta laitaan. Jokaisella tuntui olevan huoli nimenomaan oman piirinsä sairaaloiden kohtalosta.
– Toistaiseksi kaikki yksityiskohdat ovat vielä auki; vasta suurista yleislinjoista on sovittu. Sellainen yleislinjaus on esimerkiksi potilaan valinnanvapauden lisääminen. Tavoitteena on muun muassa mahdollisuus valita hoitopaikka yli kuntarajojen; esimerkiksi päästä terveyskeskukseen työpaikkakunnassa, kuvailee Palomäki.
Palomäki ja Myllymäki toteavat kumpikin, ettei tarkoitus tulekaan olemaan yksityiskohtainen säätely, vaan kunnille jää edelleen valta ja vastuu toiminnan käytännön järjestelyistä. Palomäki huomauttaa, ettei lakiin tulla kirjoittamaan mitään vaikkapa listautumismallista, solumallista tai osuustoiminnasta. Tällaisia uusia ideoitahan terveyskeskuksen toimintamalleista on viime aikoina tuotu julkisuuteen.
Myllymäki puolestaan sanoo, ettei kai kukaan kaipaa aikoja, jolloin ”Lääkintöhallitus sääti sairaalan jokaisen lavuaarinkin paikan”.
Voiko minimin määrätä?
Jos terveydenhuoltolaki on suurimpia mullistuksia alallaan, sitä kirjoitetaan aikana, jolloin myös kunnallishallinto elää vahvaa myllerrystä. Ensi vuoden alusta Suomessa on kuutisenkymmentä kuntaa vähemmän. Terveyskeskusten määrä pudonnee puoleen nykyisestä eli reiluun sataan. Uuden terveydenhuoltolain on otettava huomioon etenkin Paras-puitelain pykälät. Myös muut kehityshankkeet vaativat lainkirjoittajien huomiota: Stakesia ja Kansanterveyslaitosta yhdistetään kovaa vauhtia, Jussi Huttunen selvittää lääkekorvausjärjestelmää, ja potilaan palveluseteliä selvitetään.
– Isoja käytännön kysymyksiä ovat myös lääkinnällisen kuntoutuksen kentän kirjavuus, avohoidon ja laitoshoidon suhde ja kustannustenjako potilaan, kunnan ja Kelan kesken sekä mielenterveyskuntoutus ja vammaishuolto, luettelee Myllymäki.
Erityisesti väittelyä ja närää on herättänyt kysymys terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin minimikoosta. Viime viikolla ehätettiin jo uutisoimaan pienten sairaanhoitopiirien katoavan Suomen kartalta.
Pertti Palomäki pitää uutisia ennenaikaisina.
– Paras-hankkeessa on ohjeellisesti mainittu terveyskeskukselle 20 000:n asukaspohja. Terveydenhuoltolakiin tullaan tuskin kirjaamaan mitään näin yksityiskohtaista minimiä tai maksimia – ei asukaspohjista, henkilökuntamitoituksista, toimenpiteiden määristä tai mistään muustakaan. Laista pitää tulla pitkäikäinen ja soveltuvainen tulevaisuuden rakennemuutoksiin, Palomäki sanoo.
Lue koko artikkeli perjantaina 22.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Terveydenhuoltolakityöryhmä ratkoo peruskysymyksiä
Terveydenhuoltolain valmistelussa jatketaan Paras-hankkeessa kesken jäänyttä työtä
Pälve perää hallitukselta rohkeita linjauksia perusterveydenhuoltoon
Ulla Järvi
Kuva: Kimmo Brandt
