Ajan­kohtai­sta

Turvapaikanhakijoiden psykiatrinen hoito on retuperällä

Tutkimuksen mukaan hoidon määrä pitäisi heti moninkertaistaa. Yli puolella tulijoista on kidutuskokemuksia. Myös turvapaikanhakijoiden muu terveydenhuolto takkuilee. Lääkärit voivat tehdä diagnooseja kielitaidottomille ilman tulkkia.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/turvapaikanhakijat.jpg
Tutkimuksen mukaan hoidon määrä pitäisi heti moninkertaistaa. Yli puolella tulijoista on kidutuskokemuksia. Myös turvapaikanhakijoiden muu terveydenhuolto takkuilee. Lääkärit voivat tehdä diagnooseja kielitaidottomille ilman tulkkia.

Turvapaikanhakijoiden psykiatrisen hoidon tarve on huutava. Turvapaikanhakijoiden terveydentilasta väitelleen lääkärin Ilkka Pirisen mukaan heille tarjottavan psykiatrisen hoidon määrä pitäisi heti moninkertaistaa.

– Jos on pitänyt turvapaikanhakijoita koijareina, jotka tulevat Suomeen vain parempaa elämää hakemaan, niin tämän tutkimuksen perusteella suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista on varmasti ollut erittäin pätevät syyt hakeutua pois lähtömaastaan, Pirinen sanoo.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat rankkoja: aikuisista 57 %:lla oli kidutuskokemuksia, muita väkivaltakokemuksia lisäksi 12 %:lla.

– Jokaisella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksella pitäisikin olla käytettävissään psykiatri, mielellään koko hoitotiimi. Psykiatrisia yksiköitä pitäisi perustaa myös jo oleskeluluvan tai turvapaikan saaneiden hoitamiseksi, hän sanoo.

Väkivaltaan liittyviä fyysisiä löydöksiä tutkituilla oli kuitenkin vain vähän. Ilkka Pirinen muistuttaa, että suunnitelmallisessa kidutuksessa pyritään nimenomaan aiheuttamaan kipua ja tuskaa jättämättä merkittäviä jälkiä todisteeksi.

– Kidutus on monessa maassa systemaattinen terrorin muoto, jossa saattaa olla mukana lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Pahimmillaan se on sitä, että annetaan sähköiskuja, kunnes sydän pysähtyy, ja sitten lääkäri alkaa elvyttää.

Hänen mielestään psykiatrisen hoidon järjestämisessä turvapaikanhakijoille ei olekaan kyse pelkästä lääketieteestä, vaan humaaniudesta.

– Heitä on hoidettava, jotta heistä tulisi edes joskus johonkin maahan sellaisia kansalaisia, jotka vielä pystyvät toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

Kuin pienessä terveyskeskuksessa

Pirinen selvitti väitöstutkimuksessaan Tampereen vastaanottokeskukseen vuosina 2003–2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkituilla oli psykiatristen ongelmien lisäksi runsaasti vatsasairauksia, päänsärkyä sekä tuki- ja liikuntaelinten kipuja. Pirinen kuvaa aineistoa pitkälti samantyyppiseksi kuin pienessä terveyskeskuksessa. Iho- ja silmäsairauksien osuus oli huomattava, mutta trooppisia sairauksia vain vähän. Piilevää hoidontarvetta oli paljon etenkin psykiatrisissa ja gynekologisissa sairauksissa.

Mielenterveyden häiriöitä oli ollut jopa puolella aikuisista, eniten depressiota, ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Turvapaikanhakijat käyttivät runsaasti vastaanottokeskuksen terveyspalveluja. Pirisen mukaan kaikilla keskuksilla pitäisikin olla oma lääkäri käytettävissään.

Kielitaidottomalle potilaalle diagnoosi ilman tulkkia

Terveydenhuollossa on yllättävän paljon epäasiallista suhtautumista turvapaikanhakijoihin, sanoo Helsingin vastaanottokeskuksessa työskentelevä psykiatrian erikoissairaanhoitaja Niina Eklöf.

Hän toivoo parempaa yhteistyötä esimerkiksi akuuttihoidosta vastaavien tahojen kanssa.

– Turvapaikanhakijat jäävät helposti jalkoihin, koska ovat kielitaidottomia eivätkä tunne Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, hän huomauttaa.

Eklöf toivoo, että turvapaikanhakijoiden ongelmiin suhtauduttaisiin vakavasti. Hän ottaa esimerkiksi päivystävän lääkärin, joka teki diagnoosin ja määräsi lääkityksen pelkkää sorania puhuvalle kurdipotilaalle ilman tulkkia. Potilas ei kuitenkaan parantunut. Kun vastaanottokeskuksen järjestämä lääkäri tapasi potilaan tulkin kanssa, diagnoosi muuttui täysin.

Myös pallottelu on tuttua. Niina Eklöf kertoo sukulaistensa luona asuneesta turvapaikanhakijasta, jonka vastaanottokeskus neuvoi terveyskeskuspäivystykseen. Hoidontarve oli selvä. Mies käännytettiin pois kahdesta eri päivystyksestä, ennen kuin hän otti uudelleen yhteyttä vastaanottokeskukseen, jonka järjestämä lääkäri lähetti hänet kiireellisenä päiväkirurgiseen operaatioon.

Lue koko artikkeli perjantaina 29.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Suvi Sariola
Kuva: Kimmo Brandt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030