WMA:n työkokous toi yksimielisyyden tutkimusetiikasta lähemmäs
Maailman lääkäriliitto WMA haki alkuviikolla eväitä Lääkäritalosta Helsingin julistuksen uudistamiseen. Työkokouksen annin perusteella lääketeollisuuden ja lääkäriliittojen näkemykset lumelääkkeistä ja tutkimuksen jälkeisen hoidon turvaamisesta ovat lähempänä toisiaan kuin neljä vuotta sitten.
WMA:n yli 40 vuotta sitten antama Helsingin julistus määrittelee ihmisellä tehtävien lääketieteellisten kokeiden periaatteet. Julistuksen uudistamisesta keskusteli Helsingissä Lääkäritalossa noin 50 asiantuntijaa, joista puolet oli sidosryhmien, kuten lääketeollisuuden edustajia. Edellinen uudistus tehtiin vuonna 2000 ja julistusta täydennettiin vuosina 2002 ja 2004. Tämänkertainen kierros päättyy Soulissa lokakuussa.– Tutkimuseettiset ongelmat eivät ole kadonneet, joten emme voi ajatella, että Helsingin julistus on relevantti ainoastaan kehitysmaissa. Esimerkiksi kysymys siitä, kuka on oikeutettu uusiin kalliisiin lääkkeisiin ja kuka vastaa hoidon kustannuksista, on ajankohtainen meilläkin, sanoo WMA:n eettistä komiteaa vetävä Ruotsin lääkäriliiton puheenjohtaja Eva Nilsson Bågenholm.
WMA:n puheenjohtaja, islantilainen Jón Snaedal, näkee lasten lisääntyvän osuuden lääketieteellisissä tutkimuksissa yhtenä aikamme merkittävimmistä eettisistä haasteista.
– Lasten mukanaoloa lääketieteellisissä tutkimuksissa pidetään jopa ihmisoikeuskysymyksenä: lapsilla on oikeus osallistua tutkimukseen sen sijaan, että heidän hoitonsa perustuisi vain aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin, Snaedal totesi.
Hoidon on jatkuttava tutkimuksen jälkeen
Eva Nilsson Bågenholm uskoo, että syksyllä päästään vaikuttamaan kiistanalaisiin lumelääkkeiden käyttöä lääketutkimuksissa ja tutkimuksen jälkeistä hoitoa koskeviin ohjeisiin.
Pykälän 29 perustekstissä todetaan lumelääkkeiden käytön olevan mahdollista lääketutkimuksessa silloin, kun tutkittavaan sairauteen ei ole näyttöön perustuvaa ehkäisy-, toteamis- tai hoitomenetelmää. WMA on löyhentämässä linjaansa, mutta tiukoin ehdoin: lumelääkkeen käyttö tutkimuksessa ei ole tuomittavaa, jos eettinen toimikunta katsoo koeasetelman potilaalle turvalliseksi.
– Lääkäriliitot haluavat lumelääkkeiden käytölle eettisesti kestävät perusteet.
Pykälä 30 taas edellyttää, että tutkimuksessa parhaiksi todetut hoitomenetelmät ovat kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden ulottuvilla. Nilsson Bågenholmin mukaan lääketeollisuus haluaa pitää tekstin mahdollisimman vähän velvoittavana. WMA taas haluaa, että tutkimukseen osallistuneilla potilailla on mahdollisuus hyötyä hoidoista, mutta niin, että lääketutkimuksen jatkuvuus ei vaarannu.
– Tärkeintä on, että ihmisiä ei jätetä vaille asiallista hoitoa tutkimusperiodin jälkeen. Tämän vuoksi tutkimusprotokollassa tulee olla maininta siitä, mitä tutkimuksen jälkeen tehdään.
Seuraavaksi vaikeinta on Nilsson Bågenholmin mukaan saavuttaa tarvittavaa yksimielisyys julistuksen kehittämisen suuntaviivoista. Vaihtoehtoina on säilyttää julistus yleisiä periaatteita sisältävänä julkilausumana tai kehittää sitä nykyistä yksityiskohtaisemmaksi.
– Uskon, että periaatteellinen kanta voittaa.
Etiikka ostettavissa?
Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve ja kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari pitävät kokousta hengeltään hyvänä.
– Maantieteellisestikin laaja osallistujakunta antoi perspektiiviä. Keskustelussa nousi esiin huoli siitä, että kehitysmaissa toimii virallisten eettisten toimikuntien rinnalla epävirallisia toimikuntia, joilta lausunnon tutkimussuunnitelman eettisyydestä voi mahdollisesti jopa ostaa rahalla.
– Samaan aikaan yhä suurempi osa lääketutkimuksesta tehdään kehitysmaissa niiden edullisuuden vuoksi: kustannukset ovat kolmasosa länsimaiden tasosta.
Minna Seppä
