EU valmistelee direktiiviä lääkeinformaatiosta
Euroopan komissio pähkäilee, miten kehittää kuluttajille annettavaa tietoa reseptilääkkeistä. Missä on markkinoinnin ja informaation raja? Komissio odottaa nyt kommentteja lakiuudistuksesta, vaikkapa Matti Meikäläiseltä ja Liisa Lääkäriltä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/laakeinformaatio.jpg
Euroopan komissio pähkäilee, miten kehittää kuluttajille annettavaa tietoa reseptilääkkeistä. Missä on markkinoinnin ja informaation raja? Komissio odottaa nyt kommentteja lakiuudistuksesta, vaikkapa Matti Meikäläiseltä ja Liisa Lääkäriltä.
Euroopan komissio on julkaissut tulevan potilasinformaatiota koskevan lakiuudistuksensa päälinjaukset.
Tämä paperi on nyt EU-termein ilmaistuna ”julkisessa konsultaatiossa”, jossa niin jäsenmaat, järjestöt tai vaikkapa yksityiset kansalaiset voivat kommentoida tulevan ehdotuksen sisältöä. Kommentointiaikaa on 7. huhtikuuta asti.
– Lääkedirektiivi velvoitti komission laatimaan raportin potilasinformaation tilanteesta. Raportti valmistui viime vuoden joulukuussa, ja sen johtopäätöksenä oli, että potilasinformaatiota on tarpeen kehittää jäsenmaissa, kertoo proviisori Ulla Närhi Euroopan komissiosta Brysselistä.
Närhi on potilasinformaatiosta väitellyt farmasian tohtori, joka toimii kansallisena asiantuntijana komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastossa, ja hänen tehtävänään on muun muassa valmistella tulevaa lakiuudistusta. Lausuntoja ja kyselyjä on riittänyt; eri maissa potilaiden saama informaatio lääkkeistä ja hoidosta vaihtelee huomattavasti.
Euroopassahan on maita, joissa lääkäri ei välttämättä kerro potilaalle itselleen edes diagnoosia, jos kyseessä on kuolemaan johtava sairaus. Toisessa ääripäässä on maita, joiden hoitokulttuuri on erittäin potilaskeskeinen ja potilaalla on suuri valta hoitoratkaisuihin.
Voiko yrityksen tuottama informaatio olla rehellistä?
Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla laadittu raportti korostaa, että ”kaikilla EU-kansalaisilla on oltava oikeus saada laadukasta, objektiivista, luotettavaa ja epäkaupallista informaatiota reseptilääkkeistä.”
Lääkintöneuvos Terhi Hermansonin mukaan lääkkeitä koskevan potilasinformaation ongelma ei ole tiedon puute, vaan tiedon tuottajan motiivi.
– Jos tiedon tuottaja on lääkeyritys, sen tavoitteena on luonnollisesti myynnin edistäminen, hän korostaa.
Hermanson muistuttaa, että meillä on jo virallinen lääkkeitä koskeva informaatio: reseptilääkkeiden valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet.
Ulla Närhi sanoo direktiiviä edeltävän lausuntokierroksen painottuvan juuri samoihin kysymyksiin tiedon tuottajien roolista ja motiiveista.
– Tulevan lain suurin haaste on tehdä selkeä ero markkinoinnin ja informaation välillä. Siksi toivommekin, että lausuntokierros toisi palautetta, joka edesauttaisi rajanvetojen tekemiseen, Närhi sanoo.
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo, että laadukas ja luotettava informaatio on niin lääkeyritysten, yhteiskunnan kuin potilaidenkin etu. Hän ei pidä mahdottomana, etteivätkö myös kaupalliset yritykset pystyisi laadukkaan tiedon tuottamiseen.
Siimes ei myöskään näe missään täysin puolueetonta lääkeinformaatiota.
– Jos ajatellaan, että yrityksen informaatio on markkinointia, niin ”omaa aatettaan markkinoivat” myös muut lääkeinformaation tuottajat: Kela, Lääkkeiden hintalauta tai sosiaali- ja terveysministeriö. Hilan tavoitteena on hillitä lääkekustannuksia, mikä vaikuttaa aina heidän ratkaisuihinsa, Siimes vertaa.
Hyvän lääkeinformaation laatukriteerit EU-komission mukaan:
”Kaiken kansalaisille tarjottavan informaation täytyy täyttää tietyt kriteerit: Informaation on oltava objektiivista ja puolueetonta, potilaslähtöistä, näyttöön pohjautuvaa, ajantasaista, saavutettavaa, läpinäkyvää, relevanttia ja sisältää hyväksytyn informaation. Lääkkeiden vertailu keskenään ei ole sallittua.”
Komission lääkeinformaatiota koskeva raportti
Ulla Järvi
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Lue koko artikkeli perjantaina 28.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
